Kirjailijan irrottava luokastaan

pe 14.9.2012

Tunnustan jälleen yhden perversion. Lakkasin tilaamasta Savon Mediat Oyj:n tuotteita Matti ja Liisa -lehteä lukuun ottamatta. Varsinainen perversio tulee tässä: Tilasin Maaseudun Tulevaisuuden.

Vielä kummallisempi juttu on se, että pidän Maaseudun Tulevaisuuden Lukeneesta Miehestä Pekka Alarodusta. Kyllä osaa olla mies vittumainen, sanon minä. Muistan, kuinka Alarotu oli töissä kepulaisessa uutistoimistossa ja kirjoitti Vasemmistoliitosta Suvi-Anne Siimes -hypen aikaan, että puolue on kylläkin rasvanahkaduunarimiesten.

Mitäpä akateemisesti koulutettu uusliberalisti ja nainen vassareissa tekikään?

Tunnustan, että silloin punastelin raivosta Alarodun tekstin ääressä. Nyt ajattelen, että hyvät hyssyrät, mikä näkijä.

Kolumnissaan Toijalan takaa katsoen (MT ma 10.9.2012) Alarotu on lukenut Saska Saarikosken kirjan Sanojen alamainen isästään Pentti Saarikoskesta. Minulta kirja on vielä lukematta. Aion sen lukea, vaikka hieman Saska Saarikosken taannoinen Hesari-artikkeli antoi kirjan esimakuna ymmärtää, että poika piti isäänsä lähinnä imbesillinä - ja eniten sen vuoksi, että tämä symppasi kommareita.

Alarotu ihmettelee, miksi ei aikoinaan innostunut Pentti Saarikoskesta. Eniten häneen iski Hannu Salama tämän maalaisuuden vuoksi. Minuun ei Hannu Salama ole iskenyt lainkaan, sillä tämä koetti Ottopojassa kirjoittaa Stalinista, mutta tulikin kirjoittaneeksi kostokirjoituksen silloiselle vaimolleen Päivi Paunulle, ei laulajalle, vaan yhdelle kolmesta samannimisestä.

Kostokirjoituksessa Ottopojan keskushenkilö nai vaimonsa 16-vuotiasta tytärtä. Siinä vaiheessa kirjaa, nuori ja taustoista tietämätön kun olin, heitin kirjan seinään ja lupasin, että Salamaan en koske kuuna päivänä.

Sen verran kyllä olen nuoruuden jyrkkyydestäni koettanut päästä, että olen yrittänyt aloittaa Salaman Sydäntä paikallaan. Hannu Salamahan on leppoisa papparainen tätä nykyä.

Siteeratessaan Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan Saarikoskea 70-luvulta, Alarotu ymmärtää:

"Ihmisen, kirjailijan pitää olla lähtöisin siitä yhteiskuntaluokasta, josta hän kertoo, mutta siitä irrottautunut, sen ulko- ja yläpuolelle siirtynyt."

Ehkä minä puolestani pidän Alarodusta niin paljon siksi, että hän on maalainen.

Leonidin kuolinilmoitus oli eilisessä Matti ja Liisa -lehdessä. Tunnustan, että alleviivasin muistelijajoukolla perheemme muukalaisuutta Lapinlahdella. Lähtökohtamme on täällä outous, vieraus, toiseus ja marginaali.