Politiikan mahdollisuudesta kunnanvaltuuston kokouksessa

ke 7.11.2012

Eilen aamupäivällä soittelin vassareiden varsinaisille valtuutetuille Pentti Rythille ja Ari Turuselle illan valtuuston kokouksesta. Asialistalla oli meidänkin perheen kesäkylän, Varpaisjärven Korpisen, itänurkassa pilkottava kaava-asia.

Olen järjestyksessä toinen varavaltuutettu eikä vielä aamulla ollut tietoakaan siitä, että pääsen kokoukseen. Lienee ollut etiäinen, kun aloin aamulla selvittää sangen kummallista kaava-asiaa.

Edellisessä kunnanhallituksessa oli yllättäen muodostunut melko puna-vihreä rintama - vahvistettuna Pölylän Puolimatka-persulla Kari Rissasella sekä valtuustosta pois jäävällä keskusta-persulla Marketta Kurikalla.

Rintama oli kaatanut esittelijä-kunnanjohtajan sekä teknisen lautakunnan esityksen siitä, että UMP-Kymmene Oyj voi kaavoittaa kuusi tonttia isomman Syvä-Kankaisen rannalle ja pienemmän Nuotti-Kankaisen rannalle kaksi tonttia. Ympäristölautakunnan mukaan Nuotti-Kankainen voitaisiin vallan hyvin jättää koskemattomaksi.

Kiinnostuin asiasta sen vuoksi, että Korpisilla taajaan käydessämme olemme panneet merkille pienen uuden omakotialueen muodostumisen Korpijärveltä Rautavaaralle menevän tien varteen. Sanoinkin joskus miehelleni Matille, kylän aboriginaalille, että vihreiden ihannoima Jan Vapaavuori (kok.) taitaisi olla omakotitaloista kauhuissaan.

Jan Vapaavuori on johtanut mystistä ERA17-työryhmää, joka jakaisi maaseudun palveluvyöhykkeisiin. Jos olen oikein lukenut Timo Kauniston (kesk.) kolumneja Maaseudun Tulevaisuudessa, palveluvyöhykkeet tarkoittaisivat seuraavaa:

"Työryhmän mielestä kaupunkien ympärille piirrettäisiin rajat, jonka ulkopuolelle ei enää taattaisi vesijohtoja tai koulukyytejä." (Timo Kaunisto Keskustan Keski-Suomen piirikokouksessa 30.10.2010)

Koska tapani mukaan luin valtuuston listan ensin huitaisemalla, luulin, että kyse on samaisesta järvestä - Korpisen uusi omakotialue sijaitsee pikkuruisen järven rannalla. Hetken jo luulin, että valtuusto pääsee keskustelemaan todella suurista periaatteellisista kysymyksistä.

Luulin, että kohta keskustellaan siitä, keskitetäänkö vai sallitaanko rakentaminen myös luontokylillä. Näin ei kuitenkaan ollut. Kyse oli vain kesämökkitonteista.

Varpaisjärven vanhemman valtiomiehen Onni Savolaisen (vas.) johtama ympäristölautakunta oli tullut siihen tulokseen, että Nuotti-Kankaisen rannalle, lähelle Natura-luonnonsuojelualuetta, ei UPM-Kymmenelle anneta luvatusta kahdeksasta kahta mökkitonttia.

Pääsin valtuuston kokoukseen, sillä ensimmäinen varavaltuutettu oli estynyt. Loppujen lopuksi me valtuutetut olimme kaikki yksimielisiä siitä, että UPM-Kymmene saakoon kaksi mökkitonttia pienemmän järven rantaan.

Poliittinen kolmoisloikkari Antti Hämäläinen esitti Harri Väänäsen (perus.) kannattamana, että asia otettaisiin uuteen valmisteluun. Olisin saattanut olla samaa mieltä, sillä ennen Antti Hämäläisen ehdotusta kuiskasin vieressä istuvalle Ollikaisen Ristolle (vas.) samaa.

Supisimme kuitenkin nopean ryhmäkokouksen vasemmassa äärinurkassamme. Kuiskasin Onni Savolaiselle (vas.) ja Eerik Miettiselle (vas.), kääntävätkö he takkia. Vanhemmat vassarivaltiomiehet mutisivat takaisin jotain, minkä tulkisin myöntymisen merkiksi, ja Heikkisen Tiina (vas.) kuiskasi nopeasti minulle, että tätä ei enää vatvota.

Kuiskasin takaisin, että joo, lähdetään täältä äkkiä kotiin. Pitää päästä S-Marketiin.

Tarkkailin kokouksessa kunnan itäkolkan kyläpäällikön Jarmo Tikkasen (kesk.) reaktioita. Tämä sanoi, että kylällä arvostetaan myös kesäasukkaita, sillä he pitävät muun muassa kyläkaupat elossa. Havaintojeni mukaan Varpaisjärven itäkolkalla on jälleen toinenkin puoti - kesäaikaan.

Koska olen mieltynyt parhaimman argumentin periaatteeseen, peukutin mielessäni Jarmo Tikkasta.

Olemme jonkinlaisia Korpisen kesäasukkaita itsekin. Limaniemen tulevan ekomuseon asuntovaunuasukkaita. Matti lähti äsken viemään Limaniemeen joitain hirrenvaihtosysteemejä. Tarkoituksena on ensi kesänä kengittää sekä aitta että ehkä päärakennus, jos aika ja Matin Lampiinsalmen-lavatanssiharrastus antavat myöten.

Matti veistänee hirret syksyn ja talven aikana. Siihen rakennusliikkeen tulee taipua ja minun vain kiltisti jäädä tietokoneen ääreen. En kuitenkaan valita osaani. En ihan joka päivä.

Valtuuston kokouksen jälkeen S-Marketissa kokoontui naisten pienoisparlamentti. Anneli Valta-Lisitsinin (kesk.) kanssa kysyimme kunnan lvi-teknikolta Marja-Leena Nevalaiselta (melko varmasti kesk.), mitä olisi pitänyt ajatella siitä, että ympäristölautakunnan lausunto on viime kädessä vain ja ainoastaan lausunto.

Marja-Leena Nevalainen tuumasi rauhalliseen tapaansa, että jos Pohjois-Savon ympäristökeskus, näkee kaava-asiassa jotain hämärää tai epäilyttävää, käyttää se kyllä valtaansa.

Voimme nukkua yömme rauhassa. Entisenä Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä harmittaa vähän se, että ympäristölautakunnat saavat lausua mitä tahansa, parran pärinää suurempi vaikutus sillä ei näytä olevan.

Harmi muuten, että Marketta Kurikka (puoluekanta epäselvä) ja Anne Kumpusalo-Vauhkonen (ent. kok. ja nyk. kesk.) eivät enää asettuneet ehdolle. Havaintojeni mukaan nämä naiset eivät ole pelänneet poliittisia keskusteluja. Lisäksi he ovat uskaltaneet vaihtaa puoluetta.

Koska itselläni ei ole vasemmistolaisia vanhempia, isovanhempia tai edes esi-isiä, tunnen loikkareita kohtaa sympatiaa. Kansalaiset eivät enää ole puoluesidonnaisia, mikä tekee entisestä ahdistuneesta kepuvaltakunnasta, Lapinlahdesta, yht´äkkiä hyvin mielenkiintoisen.

On hauska huomata - kiitos paljolti Varpaisjärven kepulaisten -, että myös keskustassa alkaa erottua eri sävyjä. Keskustaryhmän johtaja Antti Valtakaan ei enää aloita valtuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoroaan sanoin: "Olemme keskustan valtuustoryhmässä yksimielisesti tulleet siihen tulokseen, että...."

PS. Merkinnän otsikko tulee Anne Luomalan väitöskirjasta Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa. Anne Luomala on väitellyt aiheella valtio-opin tohtoriksi vuonna 2010 Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. Kun luin väikkärin, ajattelin, että puheet politiikan mahdollisuuksista ovat lähinnä ironisia ja kirjan kannessa oleva huomautus: "Se on valamihiksi kirijootettu!" hurjan mustaa huumoria. Mutta ei se niin olekaan. Politiikalla taitaa olla mahdollisuus.