Lehmäoikeuskysymyksiä A-streamissa

la 10.11.2012

Mukava oli eilen istua Turusen Pekan (SPR, Heli ry ja SDP) farmarivolkkarin takapenkillä Väisäsen Petrin kera kohti Varpaisjärveä ja vammaisneuvoston kokouksta. Hyödyllistä oli, että kävimme kerran vielä läpi kesällä Lapinlahden vammaispoliittisen ohjelman.

Mehtosen Reetalla oli apuvälinelukuun lisäys. Valtioneuvosto on antanut lääkinnällisen kuntoutuksen lakiin uuden asetuksen. Sen avulla toivomme apuvälineasian selkiytyvän Lapinlahden kunnassa.

Me apuvälineitä anovat emme välttämättä ymmärrä, miksi esimerkiksi päätökseen tukipohjallisista joudutaan aina odottamaan kuntoutustyöryhmän kokousta. Jos on olemassa lääkärin suositus tukipohjallisista, voisi etoasian suoda virkamiespäätöksellä.

Esimerkiksi Marian viimetalviset tukitalvikengät jäivät jostain syystä vuoden ensimmäisestä kokouksen listalta pois. Odotettiin seuraavaa kokousta - ja sitten olikin jo kevät.

Tyttö oli itse tyytyväinen. Sai käyttää fysioterapeutin kauhuksi Ugi-muotitalvikenkiä ja jalkapöydän luut ovat nyt sitten vinksin vonksin. Dallarilla käveleminen on entistä vastenmielisempää.

Olemme saaneet jotain vampollamme ja vanhusneuvoston kanssa järjestämillä yhteisillä kokouksilla aikaan. Apteekki muutti entisiin Teollisuuslinkin tiloihin ja on nyt lähestulkoon esteetön. Apteekin muutto ei vampon kirjoittamisen aikaan ollut vielä tiedossa.

Pitäisi houkutella kelaava Tenho delegaatiomme mukaan viemään uuteen apteekkiin kukkapuskaa. Samalla testaamme, onko apteekin kynnysrampin kulma laillinen. Mariaa en uskalla enää houkutella mihinkään. Ei halua edes lähteä tänään runojuttuun kirjastolle.

Toisaalta ihan hyvä. Minäkin tänään mielelläni pesen taas pyykkiä. Huomenna on Marian  ratsastusterapia.

Anna ja Matti ovat Ducatolla tänään Varkauden Kangaslammin kaupunginosassa lentopalloturnauksessa. Matti sanoi, että Kaavin Kaiun pikku tytöt ovat niin aloittelijoita ja jotenkin niin pieniä, että hän ei raaski katsoa, kun Lapinlahden Vedon meikatut pissikset rökittävät heidät. Voin hyvin kuvitella. Minäkin aina hätkähdän huomaamaan, että kotona hiimailee joskus yhdestä viiteen pitkäkoipista Bratz-nukkea.

Matti ajaa kaavilaisten ja lapinlahtelaisten pelin aikana tsekkaamaan Pisamaniemen.

Kesällä kävimme ihmettelemässä Kangaslammin sievää kirkonkylää. Mukana oli Marian kummi, jonka arvelin saaneen edes hetkeksi jotain muuta ajateltavaa kuin omat ongelmansa. Pisamaniemi jäi siltä erää katsomatta, kun piti joutua ensin Varkauden turkkilaispizzeriaan syömään ja sitten hakemaan Mariaa Robinin konsertista Leppävirralta.

Olen iloinen, että Anna innostui lentopallosta. En olisi urheiluharrastukseen osannut ohjatakaan. Ratsastamassa kävimme jossain vaiheessa koko perhe, mutta harrastus hyytyi - ehkä etupäässä siihen, että Marialle samalla tunnilla ratsastaminen ei oikein ole turvallista.

Nyt käytämme itse Mariaa ratsastusterapiassa, kun haaveilemme jälleen yhteisestä ratsastusharrastuksesta. Sitä varten liityimme perhejäsenenä Pielaveden ratsastajiin.Jos meillä raksafirmassa olisi irrotettavia pääomia, sijoittaisimme ne Niemien maneesiin.

Maneesin rakentamisesta on ollut puhe. Lähinnä sillä tasolla, että Niemen Riitta, tallin pitäjä ja ratsastusterapeutti on kysynyt, kannattaisiko maneesin rakenteiksi purkaa vanha tanssilava. Minun Mattini mielestä ei.

Mutta katsotaan nyt. Matti ei voi hiihtää selkärangan pullistuman vuoksi - selkänsä kipeytyy, mutta ratsastus tuntui selkävaivaiselle jotenkin sopivan. Annankin luulisi saavat hevosen selkään kerran tai pari kuukaudessa. Maneesin rakentaminenkin kiinnostaisi. Emme sellaista vielä olekaan tehneet.

A-Streamissa puhuttiin eilen lehmän oikeuksista. Valio oli mennyt tekemään vähän turhan makean lifestyle-mainoksen mainettaan kiillottaakseen. Se, että Valio ei salli osuuskuntalaistensa käyttävän geenimuunneltua rehua, on hyvä asia, mutta imagomainos oli tyyliltään ällöttävän siirappinen.

Toisaalta. Ilman mainoksen siirappia ja siitä ärsyyntyneitä ihmisiä, ei A-Stream olisi kiiinnostunut koko asiasta eikä Elina Lappalainen olisi päässyt esittelemään ajatuksiaan kirjansa pohjalta. Lappalainen on kirjoittanut Syötäväksi kasvatetut ja kirja sai Kanava-tietokirjapalkinnon.

Moni lapinlahtelainen elää lehmistä. Meidänkin perhe silloin, kun lasten isä asui kotona ja työskenteli lomittajana.

Nyt talomme ylitse ajaa maitoauto poikineen pitkin Linnansalmentietä. Työtä ja toimeentuloa tulee sekä tuottajille, lomittajille, kausityöläisille, maitoauton kuljettajille, valion tehtaalla työskenteleville - ja lopulta juustojuhlien järjestäjille.

Juustojuhlat olisivat ihan jees, jos pääosissa ei olisi pikku sormi pysyssä viiniä lipittävä keskiluokka. Lähden juhlille mukaan heti, kun siellä saa syödä vain juustoja.

Valion tehtaiden vuoksi me lapinlahtelaiset saamme pitää yllä jätevedenpuhdistamoa, jonka kapasiteetti riittäisi käsittelemään Kuopion kaupungin kokoisen taajaman jätevedet. Demaripopulistit lietsoivat valtuutetut kaatamaan Ylä-Savon yhteispuhdistamon.

Jos meille olisi johdettu Ylä-Savon jätevedet, olisimme saaneet nykyistä systeemiä paljon turvallisemman laitoksen. Yhteispuhdistamo olisi voitu varustaa ympärivuorokautisella miehityksellä ja siten ylivuotoja ei varmaankaan olisi tapahtunut niin tajaan kuin viime vuosina.

Lisäksi Olvin ja Valion jätevesistä olisimme voineet alkaa miettiä lannoitetta jollain korkean ympäristöteknologian menetelmällä. Maailman fosforivarat ovat ehtymässä. Lisäksi kolonialismi on aivan naapurissa - Siilinjärven apatiitti koituu lopulta ylikansallisen Yaran hyväksi.

Lapinlahden Valion tehtailla tehdään maitojauhetta. Se tarkoittaa sitä, että tehtaiden tontille tulee miljoonia litroja nestettä vuodessa. Koska maitojauhetta varten maidosta pitää tiristää neste pois, voidaan se varmaankin tehdä sellaisella teknologialla, ettei tiristenesteen joukkoon pääse kemikaaleja.

Luulisi, että tiristenestettä voitaisiin käyttää lannoiteteollisuudessa. Valion jätevesiasaiaa minulle selvitti Valiolta poispotkittu teknikko Veikko Jolkin joskus vuonna 2003. Innostuin asiasta ja kirjoitin Matti ja Liisa -lehteen, mutta kunnansihteeri Matti Sollo ei.

Haukkui minut S-marketin parkkipaikalla suureen ääneen. Sen jälkeen liikuin pitkään pääasiassa Lapinlahdelta poispäin ja mieluummin Kivistöntien kautta. Nytkin joskus sydän alkaa tykyttää pelosta, kun nousen kunnantalonmäelle. Pelkään, että Sollo hyppää jostain kulman takaa valmiina murskaamaan minut taas henkisesti.