Ei irtoa yhtään mitään nyt

itsenäisyyspäivä, torstai 6.12.2012

Olisi sentään ollut mahdollisuus osallistua Neuvostoliiton viimeisiin vallankumousjuhlallisuuksiin Moskovassa syksyllä 1990. Saimme instituutista pidemmän vapaan ja minä lähdin Suomeen repussani pestäviä sukkia.

Kaikkea muuta pesin käsin, mutta sukkien pesua vältin viimeiseen asti.

Heräsin tänä aamuna kuudelta. Olin koko yön hieman ahdistunut siitä, että edessäni oli urakka. Matin putkityötunnit ovat painaneet aivoaneurysmaani heinäkuusta lähtien.

Mitä enemmän tunteja kasautui, sitä enemmän ahdisti ajatuskin rytäkän setvimisestä. Ja vielä enemmän ahdisti, kun kirjasin päivämääriä laskuihin: 27.7. Ruhvelin öljypotinhälytys (Leonid nukutettiin Kysillä ruokatorven kohjujen paikkaamiseksi), 31.7. wc-istuimen kiinnitys (Leonid eläisi enää seitsemän päivää), 21.8. huulitiivisteiden vaihto (Leonid tuhkattiin viikko aikaisemmin.)

Nyt lasku on tehty. Ehkä jaksan lähettää poikapuolelleni Pietariin valtakirjan allekirjoitettavaksi. Tiliä Varpaisjärven osuuspankissa ei voi lopettaa ennen kuin Lev on antanut asiaan suostumuksensa.

Ei irtoa mitään poliittista nyt tai maaseutua puolustavaa. Käperryn sohvan nurkkaan sekä J.K. Rowlingin kanssa että Hannu Raittilan Pamisoksen purkauksen. On se vain kumma, että Raittila on ainoa kirjailija, joka haluaa ruumiinavata 90-luvun alun lamaa.

Kun koetin saada joskus keskustelua aikaiseksi omien opiskelukavereiden kanssa 90-luvun alusta, ei kukaan halunnut muistella. Minä sentään olin porukasta se, joka kiskaisi paperit ulos yliopistosta vuonna 1992, pahimman lamavuoden alla. Kesällä 1991 istuimme Kuopiossa Mäntypörriäisen terassilla minun ja silloisen Anttini kihlajaisissa.

Järvisen Jukka voitti vedon työttömyysluvuista. Järvisen Jukan valistunut arvaus oli 125 000 työtöntä.

Vähän aikaa sitten tuli dokumentti Uuden Suomen kaatumisesta. Näytettiin kuvaa toimituksesta. Pätkässä itkivät opiskelutoverini. Ainakin Liukkosen Leena. Minua alkeisvasemmistolaista Uuden Suomen kaatuminen ei kovinkaan painanut. Sitä paitsi olin marraskuussa 1991 jo tuleva rouva Launonen Kuopion Männistössä.