Tällaisen viestin kirjoitin tänä aamuna Ärräpäät-sähköpostikeskusteluun:

Heloi Ärräpäärynät,

su 30.12.2012

viime yön aikana erosin jo puolueesta sekä Lapinlahden vasemmistosta ja muutenkin verenpaine oli varmaan 300, sillä vasemmassa korvassa kuului tuttu suuh, suuh, suuh. Verihän siellä kiersi. Voi tietysti olla, että aivoihini lähti veri oikein urakalla kiertämään senkin vuoksi, että kävin eilen hiihtämässä.

Aamulla sain rauhoittavan viestin. Minut luvattiin pelastaa Puolueen punavihreällä keskustelulistalla, vaikka se joutuisi tapahtumaan kello neljältä aamuyöllä.

Elämä jatkuu, vaikka en olekaan samaa maata kuin Kiteen punikki Auvo Rouvinen. Että mieluummin inhottu kuin rikas. Olisin mieluiten puolueen rakastama kiva ja köyhä pikku piikanen. Koetin sitäkin taktiikkaa Puolueen punavihreässä asiakirjaryhmässä ja melkein ensi viestilläni sain kaikki yrjöämään.

Olin vilpittömän innostunut siitä, että listalla oli Vesannolta syntyisin oleva emeritusyhteiskuntatutkija. Googlasin rouvan ja innostuin vielä enemmän. Ärräpäiden Leena Rannikon mies, olletikin, Pertti Rannikko on kirjoittanut yhteiskuntatutkijan johonkin juhlakirjaan, että seuraava notkea moderni on paluu kyliin.

En jostain syystä löytänyt enää linkkiä, kun etsiskelin sitä äsken netistä.

No, kyllähän minä Ärräpäiden alkuajoilta muistan, että arvoisia yhteiskuntatutkijoita ei SAA lähestyä näin: “Hei, googlasin sut. Minusta tutkimusaiheesi vaikuttavat mielenkiintoisilta. Olet syntyisin Vesannolta by the way maaseutututkija Tuomas Kuhmonenkin on sieltä...”

Koetin siirtää keskustelua lista-aiheiden kohtaan muu luova keskustelu. Muuksi arvelin käyvän Maaseudun Tulevaisuuden.

En tiedä loppujen lopuksi loukkaantuiko itse tutkija - sain kuitenkin listan toiselta ylläpitäjältä hyisen ja myrkyllisen viestin: “Tällaiset viestit kuuluvat yksityiskeskusteluun. Jos näitä tulee listalta, voi jäädä tärkeät viestit huomiotta.”

Ymmärrän nyt näin. Sävy ei puoluekokousta varten laadittavan asiakirjan keskustelussa saa olla tuttavallinen tai naiivin innostunut. Seuraavaksi kokeilin vittuilua.

Ei kun ei se ihan siinä järjestyksessä mennyt. Vetosin Li Anderssonin Kansan Uutisten kolumniin (pe 9.12.2012) Luokkakeskustelun sietämätön vaikeus siinä, että kohdassa muu luova keskustelu voisi keskustella myös Suomeen palanneesta luokkajaosta. Sain yhden kannatusviestin.

Se tuntui mukavalta, sillä todella huomasin, että jos Puolueessa sanoo sanan maaseutu, helsinkiläistoplokkaat leyhyttelevät lähimmällä kopiopaperilla nenänsä edessä, että täälläpä haisee lehmä. Siinä kohtaa arvelin, että listalaiset eivät tykkää yläsavolaisesta karjakkotyylistä.

Jännittävää muuten on, että vuonna 87 syntyneen vasemmistotaistelijan kolumnin otsikko on viittaus vuonna 1984 ilmestyneeseen Milan Kunderan kirjaan Olemisen sietämätön keveys. Onkohan Li Andersson itse laatinut otsikon vai onkohan otsikko tullut laadituksi Kansan Uutisten toimituksessa, joka on pullollaan Milan Kunderaan hervahtanutta 60-luvulla syntynyttä ikäluokkaa?

Eilen aamulla lähdin listalle etsimään Kiteen punikin viestiä osuuskunnista. Kiteen punikki oli kirjoituksessaan huomauttanut, että niin kuin me yrjökallislaiset ihannoimme osuuskuntia, tulee ottaa huomioon, mitä työläistensä omistama Enron teki tai millaisia epäeettisiä järkäleitä ovat osuuskunnat Valio tai Osuuskaupparyhmä ABC-asemineen tai mitä Apseja ne nyt ovat.

Kun en sitä löytänyt tulin kirjoittaneeksi, että kaksi helsinkiläisoppinutta olivat omilla viesteillään oikeassa puolueen uudistamisen tarpeesta. Ilmeisesti menin liian pitkälle, kun vaadin pikaisesti demokratiaa myös Puolueen maakuntatasolle ja toivoin myös Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon piirien yhdistämistä, jotta Itä-Suomen Status Quo järisisi.

Enhän minä puhunut Suuresti Rakastamastani Erkki Virtasesta mitään. En maininnut edes nimeä.

Ymmärsin niin, että helsinkiläisoppineet nuoruuden raikkaudessaan saavat tällaisia asioita vaatia, mutta ei-kukaan möhkölän töppölän alimälkkilästä ei.

Mutta jatkakaamme kirjotusharjoituksia.

Oliko Rouvisen jatkokirjoitus versio Reijo Mäestä ja Vareksesta? Reijo Mäki oli Rouvisen jatkokertomuksen Ärräpää-listalla ilmestymisen iltana televisiodokumentissaan ja dokussa näytettiin, kuinka Reijo Mäki oli silvottavana feministien kirjallisuusseminaarissa ja sanoi, että suomalaiset naiset kyllä haukkuvat suomalaisia miehiä juopoiksi ja ties miksi, mutta menevät sitten kotiinsa ja ottavat tyynesti turpaansa turkkilaismiehiltään?

Kysyy Pia