Perun sanani

to 3.1.2013

Perun osin ilkeät ajatukseni Matti ja Liisa -lehdestä. Lehden sovinnaisuudesta. Tänään ilmeistyneessä lehdessä Pieni vaskinen mies kirjoittaa asiaa. Jälleen kerran, on tunnustettava.

Mikseivät esimerkiksi Ylen uutis- tai taloustoimittajat ole käsitelleet STX-risteilijäkauppaa ja ottaneet näkökulmaansa siitä, että sijoituskapitalismi kilpailuttaa valtioita? Kolumnistinimimerkki saattaa olla lukenut myös Robert Misikin Marxin joka miehelle.

Tai sitten Pieni vaskinen mies voisi itse alkaa kirjoittaa teosta Marx suomalaisille toimittajille, sillä hän oivaltaa kolumnissaan, että me suomalaiset tavikset itse asiassa olemmekin kansainvälisiä pääomasijoittajia kaikki tyynni.

Pääoma ei ole lainkaan kasvotonta. Maksamalla eläkemaksuja olemme suorastaan Euroopan Omistajia! Hupaisaa, mutta näin on.

Tarkemmin ajatellen se ei ole lainkaan hupaisaa.

Mitenkäs monta kymmentä nollaa sitä onkaan sulanut eläkemaksujemme kuplasta? Oijoi, olkapäälleni hyppäsi Esko Seppänen, josta vannoin, että en enää matkusta satoja kilometrejä kuuntelemaan, kuinka vasemmistolla ei ole tarjota mitään visiota uusliberalistiseen EU:hun. Noh, Esko Seppänen ei tunnista uutta vasemmistoa, vaikka se istuisi jossain seminaarissa ihan itse gurun viekussa. Jopa joissain seminaareissa gurun molemmin puolin.

Muistaakseni joka miehen Marx-kirjan luvussa Automaattinen maailma, kapitalismi, teatteri ilman tekijää selvitettiin sitä, mitä seuraa siitä, että hitsari ottaa itselleen yksityisen eläkevakuutuksen vauraan vanhuuden toivossa. Eläkesijoitus pannaan poikimaan kansainvälisille finanssikapitalistisille markkinoille.

Koska yrityksen, jossa hitsari on töissä, pitää houkutella kansainvälisiä pääomasijoittajia, sen on käynnistettävä Suomen yksikössään mittavat irtisanomiset.

Jotta pääomasijoittaja voisi saada hitsarin eläkerahat moninkertaistumaan ylikuumassa kuplassa, se myöntää sijoituksen metallialan yritykseen sillä perusteella, että yrityksen kurssikäyrät sojottavat irtisanomisien vuoksi ylöspäin.

Ja hitsari saa potkut. Ei voi maksaa yksityistä eläkevakuutustaan. Sinnittelee työttömänä ansisidonnaiset 500 päivää, putoaa peruspäivärahalle, masentuu, alkoholisoituu.

Vaimo lähtee halaamaan äiti Ammaa. Vanhin tytär helsinkiläisen pelinkehittäjän kelkkaan. Tämä on hautonut yritystään vuosikaudet Start up -hautomossa appiukkonsa aikanaan maksamilla verovaroilla. Verojahan kasvuyrittäjät eivät tietenkään halua maksaa, sillä he pelastavat koko valtakunnan.

Uuden vävyn peliyritys saa pääomansa pääosin ulkomaisilta sijoittajilta. Metallimiehen vaimo on päättänyt vihdoin alkaa totetuttaa itseään. Downsiftaa muodikkaasti. Mitä nyt työttömästä ja rumasta työläismiehestä. Vaimo päättää olla olematta läheisriippuvainen.

Eikä työtöntä peruspäivärahalaista ei päästetä työkyvyttömyyseläkkeelle, sillä hallitus haluaa pidentää työuria. Työtön peruspäivärahalainen ei käy vetämässä köyhälistön punaista viivaa. Eikä äänestä edes persuja.

Mikä nyt olisikin se ja sama, sillä perussuomalaiset vastustavat kansainvälisen pääoman hillitsemistä ja transaktioveroa.

Hän nukkuu vaalien yli. Ennen nukahtamistaan hän ajattelee vihaa täynnä, että pakolaiset ne vievät meidän työpaikkamme ja elävät laiskoina sosiaaliturvallamme. Aamulla työtön metallismies käy vetäisemässä itsensä hirteen.

Tytär ja vävy vetelevät Helsingin jetsetissä ihan toisia viivoja.