Karjakon tyylitajulla varustetun
mystikon pääsiäissaarna

la 30.3.2013

Lankalauantaita ystävät ja hyvä ihme, huomenna on maaliskuun viimeinen päivä. Jostain tulee taikoa talolainamaksuerä pankille.

Siitä huolimatta tänä aamuna olin iloinen, että jaksoin taas herätä ennen kukon pieraisua (Matin ilmaus), vaikka on pääsiäisloma. Paras hetki on kun kusetan koirat pihalla anivarhain, on napsava pakkanen ja tiedän, että saan juoda aamukahvinin taivaallisessa rauhassa lukien jotain kiinnostavaa.

Tänä aamuna heti herättyäni mietin puoliääneen, että Hesari tulee vasta huomenna. Tilaamani sunnuntain Hesari. Yhdessä Hesarissa viikoittain on tarpeeksi. Matti tuumasi: "Pääasia on, että on Juhla-Mokkoo."

Hannele on siskonsa talossa pääsiäisen vietossa ja klovni äidinvaihtina Ylä-Pitkällä. Kyseessä on keskinäisriippuvuuksien verkko. Ja hyvä niin.

Proosan poetikkaa

Klovnilta tuli proosaruno:

"Rukkaset renkaalla,
tauko paikalla."

Ja tässä klovnin viestissä on kirjailija Tossavaisen lanseeraamaan proosan poetiikkaa: "Aamulla oli -23 pakkasta. Imuroin - en netistä - pölyt nurkista ja lattilalta. Meinas hermo mennä, ku äet kepi kaa peräs ´hiihti´. Laitoin kuulosuojaimet ja jatkoin yhtä kuurona ko äet."

Kepin kanssa perässä hiihtäjä ja muita odottamattomia kielikuvia. Hienoa ja nautinnollista.

Karvapersemystikot

Luen Kari Kuulan Kotona kristinuskossa. Harmittaa, että kirja on kirjaston, sillä tekisi mieleni koko ajan kirjoittaa huomautuksia marginaaliin. Aamulla koirankusetuspakkasessa mietin, että itse asiassa alituiseen mietin ortodoksien asioita.

Kirkosta etäisyyttä ottaneena olen vapautunut ja pystyn hengittämään ilman rintaa puristavaa tunnetta. Uskonnollisissa piireissä ei yhtä aikaa puhuta bonoboyhteisöjen promiskuiteetista ja avioliittojen siunaamisesta.

Jaakko Heinimäki sanoi itseään keskiviikon Puoli seitsemässä, ohjelmassa, joka ei oikein säkenöi ilman ihastuttavaa Marja Hintikkaa, karvapersemystikoksi. Mattikaan ei muuten enää katsele PS:ää, kun Hintikan tilalla on niin kolkon oloinen Ella Kanninen.

Karvapersemystikko, mikähän minä olisin?

Tarkoitin bonobovertauksellani sitä, että vaikka kuinka järki, kulttuuri, elinkeinoelämä, sovinnaisuus ja Margaret Thatcher puhuisivat perheestä yhteiskunnan perusyksikkönä, Jumala - voitte lukea myös luonto - on asettanut meihin eeroksen, että lisääntyisimme ja täyttäisimme maan.

Ei ehkä kannata ihan aina rasvata köyttä, jos eeroksen kanssa menee lapasesta. Joillain vitaaliyksilöillä menee väistämättä eikä sellainen edes vitaaliyksilöstä itsestään tunnu niin kivalta. Ylisuuri eeros elämänkumppanina tai sisäisenä demonina tuntuu usein etupäässä helvetilliseltä.

Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä. Olen matkan varrella tutustunut perusteellisesti omiin sisäisiin demoneihini. Myös entiset aviopuolisoni ja elämänkumpanini ovat päässeet tutustumaan minun sisäisiin demoneihini.

Sitä paitsi olemme lisääntyneet ja täyttänee maata kyllä ja kosolti. Vähempikin ehkä riittäisi. Nyt tee huudatte sieltä katsomosta, että huomaa, kuka on pitänyt kirjoittajalle Tampereen yliopistossa valtio-opin perusteet.

Matti Vanhasen isä, Tatu Vanhanenhan, se meille perusteet veti. En tosin muista miehestä muuta kuin että meistä tämä näytti  harkitsevan valkokankaan naruun hirttäytymistä tai sulautumista opettajainpöytään. Tatu Vanhanen on kuulema valtio-oppinut sosiobiologi.

Kaikille sosiobiologeille kuitenkin sanon, että välttämättä eläimellinen bonoboelämä viidakossa ei lainkaan ole yksinkertaista. Tatu Vanhasen älykkyydestä ja sosiobiologisesta oppineisuudesta ei taitaisi viidakkoyhteiskunnassa olla paljoakaan hyötyä.

Erilaisissa yhteisöissä tarvitaan erilaisia älyykkyyksiä ja ominaisuuksia. Näin on hyvä.

Väestöräjähdys on kuitenkin tosiasia. Joudun lainaamaan miespuolista ystävääni. Ystäväni oli läheiselle ystävättärelleni mielestäni julma puoliso, sillä tämä oli nuoruuden avioliitossaan tehnyt jo kaksi lasta. Ystäväni, joka on ekologisia alkuperäisvihreitä, sanoi, että jokaista ihmistä kohti pitää syntyä yksi lapsi.

Hän oli tehnyt yhden ja ensimmäinen vaimo yhden. Perheessä oli kaksi lasta. Perhe hajosi, tuli uusi yhtä nuori puoliso, joka halusi lasta. Sinnittelivät yhdessä niin kauan, kunnes ystäväni kuvioon tuomat bonuslapset olivat aikuisia.

He erosivat. Ystävättäreni etsi itselleen kumppanin, jonka kanssa sai tehtyä kauan kaipaamansa biologisen lapsen. Näin on hyvä.

Hyvä näinkin!

Aina kun näen Pielavedellä ruokakaupassa lestadiolaisperheitä, joissa lapsia roikkuu äidin selässä, pari ruokakärryssä ja ehkä kolme taapertamassa perästä, mietin, että näinkin on hyvä. Joku tekee lapsia niiden puolesta, jotka eivät tee tai saa omia lapsia.

Olen jo ajatuksissani Pielavedellä. Tänään on luvassa mukava päivä. Viemme Marian ratsastusterapiaan Pielavedelle ja lähdemme ratsastuskoulun pihalta koirien kanssa hiihtämään metsään tunniksi. Sitten käymme Pielavedellä K-marketissa, johon olen ihastunut. Sieltä saa kaikkea, mitä voi kuvitella tarvitsemansa.

Kun asuimme Pielavedellä, hankimme kaiken perheemme tarvitseman kotipitäjästä. Pielaveden kaupoista huomaa, että kirkolta ei noin vain lähdetä Iisalmeen. Kilometrejä kaupunkiin tulee viitisenkymmentä eikä tiekään ole parhaimmasta päästä. Lisäksi kirkolla oli loistava kirppari.

Mietin, mikä Lapinlahdella on paremmin. Ehkä se, että täällä on Makasiini. Makasiini on jotenkin rauhoittavan proletaari. Lapinlahden K- tai S-kaupassa pitää koko ajan pelätä, että joku pitäjän kermaan kuuluva tulee vastaan.

Mutta niistä maallikkopalveluksistahan minun piti. Paulon mamma kertoi, että isä Jyrki vetää Pielavedellä maallikkopalveluksia. Tänä aamuna koirankusetussessiossani ajattelin, millainenhan lienee Kuopion seurakuntaan kymmenisen vuotta sitten liitetyn Pielaveden ortodoksisen seurakunnan pääsiäisjumalanpalveluskalenteri.

Epäilyttävä mystikko

Nyt on taas pakko lainata wikipediaa, vaikka Tapani Kaakkuriniemi onkin jo Suomessa. Kun tämä oli Azerbaidzhanissa, saatoin harjoittaa wikipedia-pahettani vailla huonoa omaatuntoa.

"Mystiikka tulee kreikan sanasta μυω, muo, vaikeneminen. Uskonnollinen mystiikka tarkoittaa jumaluuden välittömään yhteyteen tai kohtaamiseen pyrkivää uskonnollisen elämän muotoa tai ajattelua. Mystiikka tarkoittaa tällöin elämäntapaa, jossa pyritään saavuttamaan välitön yhteys J-/jumalaan, perimmäinen todellisuus tai henkinen totuus. Arkikielessä sana 'mystiikka' tarkoittaa yleisesti salaperäisyyttä, salamyhkäisyyttä, arvoituksellista, hämärää, selittämätöntä tai epäilyttävää."

Jos Jaakko Heinimäki on karvaperhemystikko, olen minä sitten epäilyttävä mystikko, sillä lisää wikipediaa lainatakseni:

"Uskonnolliset mystikot yleensä ajattelevat, että jokapäiväisten ilmiöiden takana on olemassa syvempi, perustavampi olemassaolon taso. Tästä tasosta voidaan käyttää useita eri nimityksiä, kuten jumala, äärimmäinen todellisuus, universaali läsnäolo, voima tai prinsiippi, ja se on mahdollista kokea suoraan. Tämä kokemus voi olla ekstaattinen ilmestys, tehosis, jumaluuden tai universaalin prinsiipin suora kokeminen, nirvanta, valaistuminen, satori, samahdi jne. Usein tähän liittyy myös tuntemus itsen kadottamisesta ja yhteydestä kaikkeuteen, sekä tunne rauhasta, ilosta ja siunauksesta."

"Mystisismi käsitetään usein uskonnolliseksi ilmiöksi, mutta mystisiksi kutsuttuja kokemuksia voi tapahtua riippumatta uskonnon harjoittamisesta tai henkilön uskonnollisuudesta. Tällainen kokemus voi olla yllättävä ja tapahtua täysin ennakoimattomasti. Mystisen kokemuksen voi aiheuttaa myös taiteellinen tai tieteellinen innoitus tai jopa psyykkinen häiriö."

Vaikka olenkin evoluutiopsykologiaan uskova pragmaatikko karjakon tyylitajulla varustettuna, uskon, että ilmiöiden takana voi olla syvempi olemassa oleva taso. Ja kohtaan psyykkinen häiriö sanoisimme Hannelen kanssa yhdessä: "Khihihiiii!"

Mutta entäs demonit?

Katsoimme Marian kanssa MOT:tä, kun tuli ohjelma Lapin Kansan hyllyttämän päätoimittajan Johanna Korhosen (Keijo Korhosen tytär ja nyt kesk.) sekä saarnaaja Pirkko Jalovaaran välisestä taistosta. Maria oli hämmentynyt ja piti Jalovaaran demagogiaa jopa karmaisevana.

No, niinhän se onkin.

Kuitenkaan en nyt oikein tiedä, mitä ajatella siitä, että luterilaiset piispat kilvan julistavat saarnakieltoa Jalovaaralle ja Yleleaks-pappi Teemu Laajasalo (vihr.) kieltää Jalovaaraa saarnaamasta Kallion kirkossa, johon Laajasalo on juuri valittu kirkkoherraksi.

Panin muuten merkille, että Johanna Korhonen on nykyään Vartija-lehden (lehti ihmisestä, uskosta ja kulttuurista) toimitusneuvostossa.

Niin demonit. Entäs muut hippiäiset, kahdeksasiipiset serafit, kerubit ja keitä heppuja niitä onkaan?

En saanut Marialle oikein kunnialla kerrottua, että demonit ovat ihan ok, jos ajatellaan sitä, että tyttö on kuitenkin niitä kuuluisia syntymäortodokseja. Hänen omaan kulttuuriseen taustaansa ne kuuluvat. Jotenkin luontevasti. Olemme siitä vain vieroittuneet.

Eivät demonit välttämättä ole huuhaata. Voihan jotkut asiat ja tuntemukset ilmaista niinkin. Entäs sitten Saatana? Zarahustralaista perintöä oleva personoitu paha. En kirjoita Saatanasta tämän enempää.

Toteanpa vain, että iisalmelainen kirjailija Teppo Kulmala on esseessään Taivasalla kevään pimeydessä kirjoittanut asiasta paljon paremmin kuin minä koskaan edes uskaltaisin ajatella.

Kulmala kirjoittaa esseessään masennuksestaan:

"Uskoisin oivaltaneeni, että paha patoutuu sisällemme silloin, kun emme ole eläneet sitä läpi, myöntäneet sen olemassaoloa, pyrkineet mielenmuutokseenn, joka ortodoksisessa kielenkäytössä on sama kuin katumus." (Teppo Kulmala esseekokoelmassa Taivaan alla s. 46, toim. Seppo Järvinen)

"...Elämä on luotu jatkumaan hyvin ja pahojen voimien taistelukenttänä. Jos tavoittelemme ainoastaan hyvää oloa ja harmoniaa, pahat ja tuskalliset energiat tekevät kaikkensa vallatakseen osansta sielustamme. Kristus vastusti paholaista hänen erämaassa kohdaten ja projisoiden hänet suoraan edessään näkyväksi."

Ortodoksinen teologi Kallistos Ware on lisäksi sanonut hyvin Ortodoksisessa tiessä, että Jumalalla on oma salattu suhteensa Saatanaan, mutta meidän ihmisten ei tule siihen sekaantua. Selvä juttu, emme sekaannu, mutta pikkuisen ajatelemme aina välillä.

Teologisissa pohdinnoissa muuan hauskuus on se, että voi miettiä, mistä kohtaa maailmanhistoriaa mikäkin asia kumpuaa. Saatana lienee puikahtanut juutalaisille kaksoisvirtainmaakaudella - zarahustralaisilta.

Helena Schjerfbeckin sisäinen maailma

Heikkisen Aaron suosituksesta luin eilen H. Ahtelan kirjoittaman Helena Schjerfbeckin elämästä ja elämäntöistä kertovan Kamppailun kauneudesta.

Nyt en kuitenkaa ehdi enää Schjerfbeckin sisäiseen maailmaan, sillä luen isä Hannu Pyykkösen merkinnän Vaikene syntinen! loppuun ja menen pesemään käsivarteni. Leonidin Osku-kissa kävi äsken hyrisemässä sylissäni ja samalla se vanha eunukki ruiskautti jotain käsivarsilleni.

Hiton skunkki. Pesun jälkeen pitää herättää Maria. Anna on matkalla kohti Kuopiota. Oli Henna-Riikan synttäreillä, joiden ympärille oli valjastettu kokonainen autonkuljettajien armeija. Tahtoivat eilen hakea Marialta lainaan Salkkari-leffan, joka on sivumennen sanoen elokuvallista bull shittia. Kuljettajana Pihlan isä.

Nyt Anna tahtoi synttärijatkojen Kuopion-reissulle farkut. Farkkujen kuljetustehtäviin rekrytoitiin Matti.