
su 20.3.2013
Iikkarin toimittaja Elisa Nuutinen sen sanoi (IS su 10.3.2013 Vasen Suora)! Jos ryhtyisimme hämmentämään kuntakuviota oikein kunnolla ekstravagantin Michel Tournierin romaanhihenkilön Unto Murron tapaan ja liittyisimme yhteen Siilinjärven ja Rautavaaran kanssa, saisimme Pöljän.
Sitten muuttaisin nimeni Sorjoseksi, ostaisin pienen punaisen taloni takaisin ja toisin sen pellolle ison annoksen hevosenpaskaa. Alkaisin viljellä perunaa.
Olisin niitä kuuluisia Pöljän Sorjosia. Karistaisin tämän paikkakunnan pölyt kantapäistäni ja olisin tyytyväinen pikku tilallinen. Vanhana kävelisin pellon ympäri keppiin nojautuen kuin isäni Puumalan Huuhkaalan Koivulan hehtaarin metsän.
Sillä sitähän minä olisin tahtonut aina olla. Pientilallinen ja kymmenen lapsen äiti. Katselen nyt sivusta iloisena, kun Matin Nooralla on välillä Muhoksen-talossaan alun toistakymmentä lasta. On meidän, minun, sinun sekä sijoitusperheestä tulleita sosiaalilapsia. Varmaan jokunen naapurin pentukin joukkoon soluttautuu.
Joudun lukemaan Steve Jobsin elämäkertaa vain muutama sivu kerrallaan. Pokkarissa paksun kirjan Times New Roman on ehkä pistekokoa yhdeksän - korkeintaa puoli ciceroa päälle. Kirjaa ei lue näillä silmälaseilla erkkikään illalla sängyssä, kun silmät ovat jo väsyneet ja karkailevat minne sattuu.
Aluksi tartuin Jobsin elämäkertaan sen vuoksi, että olen kiinnostunut Amerikasta yhteiskunnalliselta kantilta. Lisäksi Jobsin biologinen isä on syyrialainen ja ottoäiti armenialainen.
Löysin vähän aikaa sitten kirjahyllystäni Tadeusz Konwickin Isoäitini tarinan. Mietin, miksi ihmeessä olen sen joskus hankkinut. Todennäköisesti kirja on peräisin alennusmyynnistä. Mitään selitystä kirjan ensi sivuille en ole kirjannut.
Todennäköisesti olen tarttunut siihen jossain alekorissa sen vuoksi, että Isoäitini tarina kertoo kirjailijan omasta kaipuusta jonnekin, mitä ei oikein osaa kertoa muuta kuin kirjoittamalla siitä kirjan.
Konwicki on palaa kirjassaan Puolan takakolkkaan Venäjän imperiumin periferiaan. Kirja kertoo 1800-luvusta, mutta siinä vilahtelevat niin Stalin kuin Hitlerkin. Onpa kirjassa valkovenäläissyntyinen rovastikin.
Tadeusk Konwicki on syntynyt Vilnan lähellä Liettuassa. Matin kanssa menimme kihloihin Vilnassa. Jotain sellaista Baltian maissa on, mikä sinne aina vetää. Ensin hirmuista vauhtia Viron läpi - ehkä pysähdys Tartossa ja sitten täyttää häkää kohti Riikaa ja Latviaa, sitten Vilnaan Liettuaan. Toivereissu.
Kiinnostavaa on Liettua ja uniaattikirkko. Ortodoksinen kirkko pitää uniaatteja skismaattisina. Menot ovat ortodokseilta, mutta ehtoollisyhteys Roomaan. Armenian uniaattikirkko toimii muun muassa Syyriassa, Iranissa ja Libanonissa.
Uniaateista ortodoksi.net kertoo muun muassa seuraavaa:
"Uniaattikirkkoja syntyi 1500-1600-luvuilla erilaisista syistä. Venäjän luoteisosissa oli jouduttu 1300-luvulla roomalaiskatolisen Puola-Liettuan vallan alle ja jesuiittojen käännytystyön ja monien muiden syiden seurauksena vuonna 1596 tehtiin Brestissä unioni (mistä nimitys uniaatit johtuu), jossa osa nykyisten Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan alueen ortodoksisista hiippakunnista siirrettiin roomalaiskatolisen kirkon yhteyteen. Tästä ja muutamasta myöhemmästä unionista on peräisin pääjoukko nykyisiä uniaateista." http://www.ortodoksi.net/index.php/Uniaatit#Armenialaista_liturgiaa_noudattava_kirkko
Sorjoset eivät oikeastaan ole kovinkaan mielenkiintoinen suku, sillä isäni esi-isät ovat aina asuneet sijoillaan Puumalassa 1540-luvulta lähtien ja aina on naitu Luukkosia tai Auvisia. Mitä muuta sellaisista lähtökohdista tulee kuin yhteiskuntasovinnaisia pienporvareita, kokoomuksen kuuliaisia jäseniä tai äänestäjiä?
Tällä nyt en ensisijaisesti tarkoita isoveljeäni Kostia, joka on tehnyt Eero Lehden (kok.) vaalityötä joskus taannoin.
Äidin puolen Tiusaset ovat nähneet historiassa muutakin kuin Saimaan norppia.
Eteä-Amerikkaan päätynyt kaukainen Tiusas-serkku oli tehnyt MBO:honsa tuskastuneena geenikartoituksen. Siihen, että olemme punatukkaisia ja näytämme meikittömänä Juice Leskisiltä olimmepa sitten miehiä tai naisia, on syynä se, että geenimme on peräisin sorbeilta.
Jostain Tsekin, Puolan ja Saksan rajalta sitä ollaan.
Äitini äidin puolelta tulee myös sukuun Essman. Äidin isoäiti Sofia Essman kuuluu olleen katkera ja äkäinen eukko jouduttuaan Puumalan Kaipaalan takamaille lähestulkoon elinkelvottomalle pientilalle emännäksi. Kukaan ei ole selvittänyt, mistä Sofia Essman tuli ja miksi.
Varmaankin kyse oli jostain elämää suuremmasta rakkaudesta tai jotain muuta yhtä aivoja sumentavaa.
Osa Tiusasista lähti Amerikkaan ja tulivat värvätyiksi rakentamaan Neuvostoliittoa. Kirjassa Anarkismi, avantgarde ja terrorismi, muutamia strategioita järjestyksen sotkemiseen kerrotaan, että Yhdysvaltain kommunistisessa liikehdinnässä, kuten IWW:ssä (the Industrial Workers of the World) on ollut mukana paljon nimenomaan amerikansuomalaisia työläisiä.
IWW:n jäsenet olivat yleensä ammattitaidottomia, heikosti palkattua ja vaarallisissa työtehtävissä - suurin osa taustaltaan ulkomaalaisia. Termi anarkosyndikalismi on liitetty IWW:hen.
IWW:n Joe Hill, lähtöjään ruotsalainen Joel Emmanuel Hägglund, teloitettiin vuonna 1915 mitä ilmeisemmin tekaistusta ryöstömurhasyytteestä kuolemaan tuomittuna. Hänen viimeiset sanansa olivat: "Älkää surko, järjestäytykää!"
Miten Steve Jobs tähän liittyy? No, ei sinänsä liitykään ainakaan yllä oleviin uskontopohdintoihin, sillä Jobs oli zeniläinen.
Kuitenkin Jobsin tausta on mielenkiintoinen ja kertoo Amerikan yhteiskunnan muutoksesta. Jobsin ottoisä työskenteli mekaanikkona ja perhe asui alueella, jonne oli syntynyt kaikenlaista pienyritysverkostoa sotateollisuuden ympärille.
Tämän ajan työläiset ovat tietotyöläisiä, joille Steve Jobs ja kaltaisensa LSD-kusipäät loivat työkalut. Jobs käytti zeniläistä valaistumistaan - ei työläisten hyväksi - vaan nimenomaan luodakseen jotain aivan muuta, mitä Xerow tai Hewlett-Packard olivat siihen mennessä miettineet.
Amerikan 1960-luvun idealistit lähtivät näköjään paljolti hörhöilemään kaikenmaailman Intian kuvioiden suuntaan.
No, tämän ajan työläiset voivat luoda verkostonsa Pentagonista peräisin olevan Internetin kautta, joten kiitos siitäkin siihen suuntaan. Olettehan nähneet 020202-mainoksen, jossa uuden ajan tietotyöläiset marssivat ryhdikkäästi työpisteisiinsä, iskevät luurit korvilleen ja alkavat antaa kansalle tietoa?
Mainoksen voi tulkita monelle tavalla, mutta esimerkiksi General Intellectin Hoivaajien kapinassa espanjalaiset tietotyöläiset puhuvat puhelimessa myyntipuheiden lisäksi paljon muutakin. Siksi melkein joka kerta, kun minulle soittaa jokin lehtikauppias, heitän väliin jotain provosoivaa.
Jos toisessa päässä tuntuu menevän perille, tilaan lehden. Jos ei, olen kuitenkin herättänyt hämmennystä vallitsevassa järjesteyksessä.
Steve Jobsin elämässä esiintyy idealistinen hahmo Wozniak. Tämä ei millään halua mukaan ystävänsä Jobsin aloittelevaan firmaan ja loikkaa pois vakituisesta työpaikastaan vain, kun saa kuulla, että pääsee Applessakin olemaan rivi-insinööri. Lisäksi Applen väki tekee Wozniakista pilapiirroksen, jossa tämä on vuonna 1990 puliukko.
Wozniak nimittäin jakaa Applen osakkeita suurin piirtein ilmaiseksi niille, jotka olivat mukana kuviossa alunpitäen. Eivät ole Applen työntekijät tainneet kuulllakaan sellaista sanaa kuin solidaarisuus.
Tiedättekö muuten te, mistä solidaarisuus tarkoittaa? Wikipediaa, tuota kansalaisten ylläpitämää alustaa, lainaten: "Solidaarisuus (lat. in solidum) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan." Sitähän kapitalismi ja oikeisto koettava lyödä hajalle. Atomisaatio on ilmiö, joka olennaisesti liittyy tähän. Atomisoidaan yhteiskunta yhä pienempiin yksiköihin.
Ääritapauksessa jäävät vain huippuunsa atomisoituneet yksilöt tietokoneidensa äärelle. Jopa ilman perhettä.
Kun Lapinlahden yrittäjät kokoontui Lapinlahden Koneistuksen kahviossa viime torstaina, oli puhe siitä, että amerikkalainen autoteollisuus on palaamassa takaisin. Muutokset tuotantosarjoihin on nopeampi tehdä, jos tehdas on lähellä kuin, että jos se on jossain Kiinassa.
Se on muuten hieno juttu. Amerikkalainen ammattiyhdistysliike on virkoamassa. Muuta ei voi päätellä eilen päättyneen Valaistunut-televisiosarjan toissa jaksosta. Eilisessä päätösjaksossa Amy käy Abbadonin valkokauluskerroksen toimistopalaverissa kertomassa, että firman tuottamat huulipunat sisältävät lyijyä ja tamponit dioxiineja.
Sarja päättyi siihen, kun Amy hakkeroi itsensä firman sähköposteihin paljastamaan keskijohdon korruptioita. Keskijohto tuntui ottavan lahjuksia kehittyvien maiden tuotantolaitosten johtajilta. Valaistunut-sarjan toissa jaksosta sai aiheen kuunnella Union maidia korvalapuilla YouTubesta.
Uusimassa Avussa (10/2013) oli muuten maininta siitä, kuinka Virossa ammattiyhdistysaktiivit joutuvat toimimaan maan alla. Yrjö Rautio oli haastatellut Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinnettä. Tämä sanoi: "Ei tarvitse mennä kuin meren yli Viroon. Siellä ihmiset eivät uskalla kuulua julkisesti ammattiliittoihin. Ay-liike joutuu toimimaan Virossa maan alla."
Hyvä, että näistä asioista on alettu puhua. Siinä mielessä pidän jotenkin omituisena, että arvostamani Vasemmistofoorumin intellektuelli Ruurik Holm sanoo viimeisimmässä Kulttuurivihkoissa (1/2013), ettei vasemmistolaisuus ole työväenaate, vaan vapausaate.
Holm kyllä tunnustaa työn ja pääoman ristiriidan vasemmiston keskiössä, mutta minusta asia olisi pitänyt Holmin ilmaista niin, että vasemmistolaisuus on edelleen työväenaate ja haalarityöläisten lisäksi sanoma pitäisi kohdistaa myös valkokaulustyöläisiin. Se, että vasemmistolaisuus on vapausaate, on itsestäänselvyys.
Kirjan Anarkismi, avantgarde ja terrorismi, muutamia strategioita järjestyksen sotkemiseen kannattaisi Pol Potin meidän äärivassareiden päälle oksentaneiden lapinlahtelaisten lukea. Kirja antaa näkökulmia kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää yhteiskunnallisen kehityksen monilinjaisuuden.
Maailman vasemmisto on muutakin kuin Stalin-MaoTseTung-PolPot -yrjöpaavot käsittävät.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]