Onko kusj´ lirahtanut päähäni?

ti 20.8.2013

Voin kertoa, että ei ole.

Pienet vastoinkäymiset pitävät sopivan nöyrinä. Pienellä vastoinkäymisellä en tarkoita sitä, että puutavaralaanillemme on ilmestynyt suojapressuun teksti: "Suosiiko kunta jotain yritystä ehkä?" Samoin aina niin suloisen ärtyisä kunnaninsinööri Mykkänen oli reklamoinut siitä, että paikkaushirsiämme on varastoitu Honkaharjun tanssilavan yhteyteen.

Olen nyt kirjoittamassa pientä kohteliasta kirjettä puutavaralaanillemme, jossa kerron, että kyllä meitä kannattaa suosia. Tähän mennessä tänä vuonna olemme maksaneet rakennustyöläisten palkkoja 106 815 euroa. Matti on alkanut saada tänä vuonna palkkaa tililleen vasta kesällä.

Minultakin jäi muutama palkkajakso talvisaikaan väliin.

Maksamme tunnollisesti kaiken, mitä kuuluu. Järjestämme työtilaisuuksia muun muassa pohjalaiselle nuorelle miehelle, jonka vaiimo ei taida oikein Iisalmessa viihtyä. Pariskunta ei vieläkään tiedä, jääkö seudulle. Jos eivät viihdy, vievät lahjakkuutensa ja hyvän koulutuksensa täältä muualle.

En kirjoita, että tarjoamme työtä. Järjestelemme asioita niin, että töitä on jonkin verran jokaiselle. Nytkin joukkoon on tulossa nilsiäläissyntyinen nuorukainen, joka on opiskellut rakennuskonservaattoriksi Seinäjoella. Akateeminen ammatinvaihtajaprekaarikin uponnee taas jollekin työmaalle, kun toinen prekaari lähti ties minne Saksaan jalkapallovalmennusleirille.

Pidän näistä erikoisista uuden työn kulttuurin kasvateista. Tosin joskus heidän sujuttamisensa perinnetyöläisten väliin aiheuttaa hankausta. Nytkin on korostettava eräälle hieman arrogantille mestarin tasoiselle kisällille, että työmaalla pitää tehdä tiimityötä. Niin ällöttävältä kuin tiimityöjargon kuulostaisikin.

Kirjoitan vastaukseksi pressuumme, että puutavara siirtyy sekä laanilta että Honkaharjulta tähän pihaan, sillä tämä on teollisuustontti. Kun Tuottola-nimistä tilaa Lapinlahden kunta vuokrasi meille, vuokrasopimuksessa oli kohta, jossa kiellettiin rakennustavaran säilöminen pihassa.

Toveri-demari Jorma Ruotsalainen oli sisällyttänyt tällaisen klausuulin kunnahallituksen uudelleen muotoilemaan vuokrasopimukseen. Hienoa, demarithan eivät näytä olevan yrittäjien ystäviä.

Olemme sen jälkeen tehneet Tuottolasta, joka EHA-kouluaikaan sai mitäänsanomattoman nimen Koivupiha, kaupat, joten jos joku narisee pihaamme koristavista eristesäkeistä tai luuripäisistä ikkunankorjuusmiehistä, kaivamme esiin kaavamääräyksen: teollisuustontti, mikä teollisuustontti.

Puutavara laanilla sekä Honkaharjulla on jäänne vanhasta vuokrasopimuksemme ajasta.

Nämä pressuihin kirjoitetut vittuilut ovat pientä rutinaa siihen verrattuna, mitä on elämä Kädestä Suuhun Yrittäjänä. Matti lähti tänä aamuna Muhoksen työmaalle puoli viideltä aamulla. Heräsi neljältä. Minä tein tälle laskelman yöllä siitä, mitä maksaa kaksi miestä kaksi viikkoa sekä purin jonkin aikaa kireänä tietokoneruudun ääressä kynsiäni.

Tänä aamuna tulin siihen tulokseen, että emme sääli asiakkaitamme. Saatavamme lankeavat maksuun. Ei voi mitään. Onneksi on sama pankki asiakkaamme kanssa. Ei mene pankkien väliseksi neuvotteluksi.

Jos nyt vähennetään ansiosidonnaisen viisiäsatoja päiviä, voitte olla varmoja, että meidän perhe lakkaa yrittämästä. Mehän emme pysty järjestelemään työtä ympärivuotisesti kaikille. Syynä on rakentamisen sesonkiluonteisuus. Isä, poika ja Hiace -yritykseksi emme halua.

Kiireimpaan aikaan palkkalistoillamme saattaa olla yli kymmenen henkeä. Viime kevät oli kurja. Maalis-huhtikuussa olimme täysin seis. Sitten työmaille ei päässyt, kun tiet pettivät alta. Kaikki viivästyi ja nyt asiakkaan maksut.