Kapitalismin analyysi puuttuu

aika monelta

pe 2.8.2013

Keskeytin eilen Ylä-Savon subcomandante Marcosin, Aaro Heikkisen, luvut Iisalmen kaupunginkirjastossa moneen otteeseen. Suunnittelimme radikaalivihreiden vierailua seudulle sekä Iisalmen pientä sosiaalifoorumia. Ehkä nämä kaksi voitaisiin yhdistää.

Onnistuin jopa välittämään subcomandantelle tamperelaisen luokkataistelijan Ruben Mikkosen (skp. sit.) lämpimät terveiset. Mietin pitkään puhelimessa, miksi nuorella miehellä on niin perissavolainen sukunimi, kun etunimi on juutalainen ja habitus poskikiharoita myöten ortodoksijuutalaisen.

Terävä tyyppi kuin partaveitsi. Aaroa nauratti luonnehdintani. Hän oli heti kartalla, kenestä oli kyse, kun kuvailin.

Normivihreitä emme ota sosiaalifoorumin järjestelyihin mukaan enää ollenkaan. Olen lopen kyllästynyt ajamaan Matti Kojoa (sinivihr.) takaa autollani. Juoksee karkuun jopa automaattivaihteista punaista volkkaria pitkillä koivillaan ennemmin kuin juttelee kanssani.

Vihreän Langan monivuotiselle seuraamalleni kolumnistinimimerkille Pekka Saurille, joka on kirjoittanut mainion demokratiaa käsittelevän kirjasen nimeltä Suomen demokratisoiminen, taidan lähettää Iisalmen pienestä sosiaalifoorumista sähköpostia. On luvannut tänne tulla

Täkäläisiä itseriittoisia porvarivihreitä ei Suomen demokratisoiminen taida paljoa kiinnostaa. Iisalmen tohtori Loimulohikin puuhastelee sovinnaisesti Iisalmen pyöräilyreittien parissa. Lisäksi täkäläiset vihreät ovat niin itseriittoisia, että näyttävät selviytyvän tuntematta oman viiteryhmänsä ajattelijoita.

Tänä aamuna Ylen Aamutelevisiostudiossa oli demareiden varapuheenjohtaja Eero Vainio sekä Kalevi Sorsa -säätiön johtaja Mikko Majander. Vainion olen pannut merkille ennenkin. Kun viimeksi pongasin tämän iltauutisten jälkeisestä ajankohtaisohjelmasta - olisiko ollut Ajankohtainen Kakkonen, panin tekstarin jopa täkäläiselle Seniorivaikuttajalle, josta asemansa vuoksi käytän tässä nimimerkkiä.

Vainio sanoi hyvin. Kepun kannatus oli ennen viime vaaleja 14 prosentissa ja nyt kepu on suurin puolue. Demarit, kuten Vasemmistoliittokin, saa mennä itseensä. Mitäs menimme mukaan kaikenmaailman orpojen ykkös-kakkosiin sekä kunta-sote-keittoihin.

Demareiden varapuheenjohtajakin puhui sotesotkusta ja kuntakeitosta. Nätin Maarit Feldt-Rannankaan (sdp), Kuntaliiton, en ole havainnut kannattavan kuntien pakkoliitoksia. Kirjoittaa kolumnissaan Kunnat.netissä tällaisenkin lauseen: "Pakottamalla syntyy harvoin mitään hyvää."

Enpä ole vastaavaa kuullut missään esimerkiksi Erkki Virtasemme (vas.) suusta. No, Valkeisella taannoin kuntatalouskoulutuksessa Virtanen pelasi koko ajan tietokonepeliä. Me Hannulan Ullan (vas. Mikka) kanssa seurasimme hänen takanaan jännittyneenä, saavatko pikkuruiset ja liikuttavat hahmot Virtasen tietsikan ruudulla tapettua toisensa.

Sehän oli vähän niin kuin pienet ja heikot (kunnat?) toistensa kurkussa.

En sitten ole sitä mieltä, että hallituksesta olisi pitänyt tai pitäisi irtautua, mutta sitä mieltä olen, että hallituksessa olisi pitänyt rohkeasti osata sanoa sama, mitä demarit sanovat oman puolueensa sisällä.

Tai jopa kokoomus. Kokoomuslainen Aimo Ryynänen (Rotary yms.) Orimattilasta sekä armoitettu kuntahallintomies, lähetti reippaasti kriittisiä terveisiä Henna Heppatytölle. Kokoomuslainen kuntamies Kuopiosta, Kauko Heuru, sanaili omassa kuntahallinto-oppikirjassaan vinosti uusliberalismista jo 2000-luvun alussa.

Vassareiden kansanedustajat eivät uskalla edes sanoa sana uusliberalismi ääneen.

Varapuheenjohtaja Eero Vainio (sdp) sanoi myös hyvin, että hän ei ole mennyt mukaan politiikkaan gallupkannatuksen nostamiseksi, vaan muuttaakseen maailmaa. Maailma ei ole vielä rakennettu valmiiksi.

Puuttuvasta kapitalismin analyysistä

Suomi öljyn jälkeen -kolmikko, Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris, yhdistelee näppärästi kirjassaan muun muassa zeitgeistia. Nyt te sitten asettelette siellä foliohattua päähänne. Zeitgeist oli muuten aihe, jonka otin kerran esiin keittiökeskusteluissa tohtori Loimulohella.

Sain vastaukseksi iltalehdistöstä ammennettua mölinää. Silloin ajattelin, että ehkä ei kannata näille tämän enempää.

Kolmikko Partanen-Paloheimo-Waris on rautatien varsille asettuvien nauhakaupunkien kannalla.

Lapinlahden kannalta ei olisi lainkaan paskempi juttu, kuten joskus Kansan Uutisissa iisalmelaiset vassarit suututtaen ideoin, että olisimme yhteydessä paikalliseen metrpopoliin, Kuopioon, sähköradan avulla. Kuopion jälkeen tänne Ylä-Savon suuntaan olisi sellaisten 10 000 asukkaan radanvarsitaajamien nauha: Siilinjärvi - Pöljä - Alapitkä - Lapinlahti - Iisalmi -Nerkoo-Sukeva.

Muut alueet olisivat vyöhykkeittäistä maaseutu- ja loma-aluetta. Kotimaan matkailuhan lisääntyy tulevaisuudessa, kun hervoton lentely ympäri maapalloa lakkaa. Öljykirjan kolmikko vittuileekin joka vuosi Thaimaaseen lentävälle keskiluokalle estottomasti. Se on hyvä!

Muuten kirjan teksti on sovinnaista ja täysin luokkatiedotonta. Kapitalismin analyysi puuttuu. Sosiaalistakaan omaatuntoa ei kirjassa juuri ole, sillä kolmikko arvelee selvästi, että esimerkiksi työttömien on syytä pysyä neljän seinän sisällä viihde-elektroniikkaa kuluttaen. Tosin voi olla, että kyseinen kohta kirjassa oli hirvittävän ironinen.

Asian saattaa tietysti voida ajatella niin, että Partanen-Paloheimo-Waris eivät parempaan kapitalismin analyysiin tai sosiaalisen omantunnon herättelyyn pysty. He ovat esittäneet nyt meille faktat siitä, mitä yhteiskunnissa voi tapahtua, kun öljyn hinta hiipii käsittämättömyyksiin. Kiitos siitä.

Meidän luokkataistelijoiden on tämän jälkeen pidettävä huolta jatkosta. Ensinnäkin siitä, ettemme me, kansa, ala pelätä politiikkaa. Sehän on porvarien ja kokoomuslaisten päähuoli. Sen vuoksi kokoomuslaiset taputtelevat käsiään persujen kannatukselle. Persut ovat politiikan vastaisia ja huolehtivat kyllä valtaan päästyään, että keskitysleirille viedään ensimmäisenä kommunistit.

Tämän kopioin tähän jälleen muistutukseksi siitä, mitä voi tapahtua:

Ensin ne hakivat juutalaiset
en sanonut siihen mitään,
sillä enhän ollut juutalainen.
Sitten ne hakivat kommunistit
enkä sanonut mitään,
koska en ollut kommunisti.
Sitten ne hakivat ammattiliittoon kuuluvat
enkä sanonut siihenkään mitään,
koska en kuulunut ammattiliittoon.
Sitten ne hakivat minut.
Eikä ollut jäljellä enää ketään,
joka olisi puhunut puolestani.

Pastori Martin Niemöller, keskitysleirivanki

Partanen-Paloheimo-Wariksella oli oikein klassikkokappale - kuin suoraan politiikan vastaisilta populisteilta:

"... On kuitenkin todennäköisempää, että eri eturyhmät pitävätä tilannetta (sitä, että öljyn hinta nousee) epäoikeudenmukaisena ja lobbaavat valtiota ohjaamaan öljyn kulutuksen tapahtumiaan jostain muualta kuin heille tärkeiltä osa-alueilta. Tällainen valtio mukaantulo sekoittaa markkinoiden toimintaa. Se synnyttää uhan, että mikä tahansa päätös voi kumoutua toisen annalta arvaamattoman poliittisen päätöksenteon seurauksena. Lisäksi tuo markkinoiden rinnalle erillisen järjestelmän, jossa kulutusoikeuksia säännöstellään ja jaetaan poliittisten tarpeiden ja perusteiden mukaan." (Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris Suomi öljyn jälkeen.)

Tai sitten voi olla, että Partanen, Paloheimo ja Waris ovat lukeneet kommunistisen manifestin, jossa sanotaan näin:

"Nykyaikainen valtiovalta on vain valiokunta, joka hoitaa koko porvariluokan yhteisiä asioita." http://www.marxists.org/suomi/marx/1848/manifesto/ch01.htm

Samaa voi sanoa muuten EU:sta. Esko Seppänen (entinen vapaavas.) on sitä mieltä, ettei EU:ta voi muuttaa. Heikki Patomäki (tod.vas.) on sitä mieltä, että voi. Jos demokratiaan osallistuu mahdollisimman laajat ihmisryhmät ja jokainen, uskon, että vaikka koko maailma voidaan muuttaa.

Näin arvelen demareiden nuoren puheenjohtajan Eero Vainionkin ajattelevan.

Vasemmistoliiton EU-ehdokkaaksi haluava Erkki Virtasen (kok.vas.) en ole kuullut olevan asiasta mitään mieltä.

Lisää manifestia

"Tähänastiset pienet keskisäätyläiset: pienet teollisuudenharjoittajat, pikkukauppiaat ja koroillaeläjät, käsityöläiset ja talonpojat, kaikki nämä luokat vajoavat proletariaattiin osittain sen vuoksi, että niiden pieni pääoma ei riitä suurten teollisuusyritysten hoitoon eikä kestä kilpailua suurempien kapitalistien kanssa, osittain sen vuoksi, että uudet tuotantotavat tekevät arvottomaksi heidän ammattitaitonsa. Näin proletariaatti saa täydennystä kaikista väestöluokista"

Kappale on kuin suoraan Rakennus- ja restaurointiliike Lapiomies Oy:n haasteellisesta arjesta. Niin. Porvarit tekevät proletariaatin eli omistamattoman luokan, potentiaaliset vallankumoukselliset, ihan itse.

Amulla Ylen ykköstelkkarissa oli toinenkin mielenkiintoinen pätkä. Amerikassa nuori köyhälistö on alkanut rakentaa tai rakennuttaa itselleen vähän asuntovaunuista paranneltuja versioita. Pikku talosia, jotka voi nostaa telipyörien varaan ja rahdata paikasta toiseen sitä mukaa, missä työpaikat ovat.

Savon Mediat Oyj:n maaseudun pikkulehtien toimitusosaston pääluottamusmies Heikki Syrjälä sanoi jo samaa 2000-luvun alussa, kun olimme oyj:n pikkulehtitytäryhtiön toimitusjohtaja-bensakauppias Matti Röngän kanssa neuvottelemassa siitä, miksi Matti ja Liisa tyynesti syrjäytti minut määräaikaisuuden jatkosta. Vakiväkeen kuulunut Ulla Tuovinen lähti ties kuinka monennelle vuorottelu- tai opintovaapaalleen.

Syrjälä huomasi, että konserni on menossa siihen suuntaan, jossa paras toimittaja on sellainen, joka voi kulkea vapaasti pitkin väli-Suomea ja asua asuntovaunussa.

Sain vuoden verran jatkoa. Minut koetettiin syrjäyttää ensin sen vuoksi määräaikaisuuden jatkosta, että Etelä-Suomesta tullut Anne Ylinen oli nuorempi, kivempi, potentiaalimpi, laihempi eikä hänellä ollut niin paljon minkäänlaista työkokemusta- joten ei ollut raskauttavaakaan - taustallaan kuin minulla. Minullahan oli taustallani hävettävä jakso vasemmistolaisen Kansan Uutisten Savon aluetoimittajana.

Vuoden jatkon aikana tulin kuitenkin siihen tulokseen, että perinteinen työ ei ole minun paikkani. En sovellu mihinkään sellaiseen, missä pitää tietää, onko kello 8.30 nyt valmis aurinkoiseen asiakaspalveluun tai huvittaako ylipäätänsä nähdä ketään. Yleensä aamulla ei huvita ja siksi lähdenkin metsään tunniksi tai pariksi.

Keväällä 2007 verenpaine ja siunattu TIA iskivät yhdessä näön vasemmasta silmästä. Hälytin ambulanssin itse, sillä luulin, että verkkokalvo repesi - likinäköinen kun olen. Jostain purjehti pelastaja-ambulanssinkuljettaja, puoluetoveri Ari Turunen (vas.persu, sori, ihan hyvä niin) mittasi verenpaineeni ja kiidätti minut Kysiin.

Siinä vaiheessa aloin pikku hiljaa tajuta, että minun lehtijuttuni on nyt kirjoitettu. Päätin, että siitä lähtien kirjoitan vain ja ainoastaan harrastemielessä. Kirjoitan niin pitkästi tai lyhyesti kuin haluan. Haukun, ketä haluan ja heilutan häntää, kenelle haluan. Potkin munille, ketä haluan.

Palaan jälleen puoluekokoukseen,
pieni vitutus aina voimauttaa

Sama toistui viime marraskuussa. Sen jälkeen pääni sisältö tutkitiin tarkkaan - ja voi olla, että mitään niin romanttista kuin aivoinfarkti ei ollutkaan tulossa. Ehkä minulla olikin vain migreenikohtaus. Se on aivan kamalaa, sillä eniten maailmassa pelkään, että olen Kati Tyystjärven (Vantaa uusliberalistivas.) kaltainen kireä keski-ikäinen nainen, jolla on sekä jakkupuku että takuuvarmasti siitä johtuva migreeni.

Hyvä Pieni Vaskinen Mies, Matti ja Liisa -lehden kolumnisti, otsikolla Junakin pysähtyy hitaasti (MJL to 1.8.2013) kaikesta Vasemmistoliiton haukkumisestani huolimatta sanon, että punavihreä asiakirja on niin hyvä kuin me vassaripuolueen jäsenet. Asiakirjan kirjoittaminen oli oikeasti joukkoistettu prosessi.

Seuraavaksi Pienen Vaskisen Miehen kannattaisi lukea ajatuksella Suomi öljyn jälkeen. Löytyy Lapinlahden kollektiivisesta vallankumouskirjastosta os. Koivupiha, Juhani Ahontie 5c, kulku Meijerin autonomisen sosialistikeskuksen ja kokoomuslaisen kansalliskaartin välistä.

Vasemmistoliiton punavihreän asiakirjan laatimisessa oli tietysti hauskoja yksityiskohtia, kuten esimerkiksi se, että asiakirjan pohjaryhmä halusi kommentit maakunnista jo helmikuun alussa. Ilmeisesti varmistivat näin, että yksikään vassarimaakuntajärjestö tai osasto ei ehdi asiakirjaa vuosikokouksessaan käsitellä.

Vähemmän kommentteja, vähemmän vaivaa. Vääntöähän nämä asiat ovat. Puoluejohto esimerkiksi väänsi puoluekokouksessa tosiaan peräsuoli pitkällä. Nostan hattua.

Vääntöihin liittyvä pikku pikku yksityiskohta oli se, että puoluekokouksen alkuun oli keskitetty kaikki hallitusmyönteiset puheenvuorot. Vaikka pidän Esko-Juhani Tennilää (Lappi vas.) sentimentaalisia runoelmia pykäävänä kunniavanhuksena, panin kyllä puoluekokoussalin melkein eturivissä merkille, että kun oli Tennilän puoluekokouspuheenvuoro, kokous keskeytettiin äänestyksen vuoksi.

Emme me sitten halunneetkaan pilata puoluekokouksen hyvää tunnelmaa. Onhan se niin söpöä, että puheenjohtajalla on ehdottoman lojaali Kallion hännänheiluttajasisäpiiri ympärillään. Suloista, mutta kirjaamme, me tyhmät maalaiset, kaikki yksityiskohdat pieniin mustiin miinuskirjoihimme.

Asiakirjamme joukkoistaminen oli tietysti niin pieni kuin puoluekin, mutta puoluekokouksen asiakirjaryhmä, jossa puursi muun muassa ihana kuopiolainen verkkosukkahousunainen Heidi Komulainen (vas.vau, kysykää vaikka puoluekokouksessa takanani huokailleilta lappilaisilta puoluekokousedustajilta), käsitteli asiakirjaryhmälle jätettyjä aloitteita puoluekokousyönä puoleen kahteentoista.

Aloitteita riitti. Kuten myös puoluekokousaloitteita, joihin valtaosaan puoluehallitus lausui, että ei aiheuta mitään. Toivottavasti meillä on nyt parempi puoluehallitus.

Sinä samaisena yönä, kun asiakirjaryhmä puursi, minä olin vähällä loikata puoluekokouksen Etelä-Korean ... ei kun Pohjois-Savon ryhmästä Vasemmistoliiton Pohjois-Korean ryhmään, ts. Lapin edustajistoon. Istuinkin sitä varten hotelli Cumuluksen edessä.

Katsokaa netistä kuvia Jouko Kajanojan (SKP-y) leveästä hymystä puoluekokouksessa. Asiakirjasta tuli massakäsittelyssä paljon parempi. Nyt lakkaan olemasta sentimentaalinen, sillä katson velvollisuudekseni olla Vasemmistoliiton Pohjois-Savon elinkeinoelämätyöryhmässä pitämässä maaseutuyrittämisen puolia.

Ujutan sinne esimerkiksi amerikkalaislähtöiset halvat lautatalot. Rakennamme ehkä ensimmäisen sellaisen tänä syksynä Lapinlahdelle. Meiltä on sellaista kysytty. Köyhälistölle kohtuullisen mukavaa asumista. Esteettistä ja ekologista. Eikä hiilijalanjälki olisi kummoinenkaan.