"Kuka haluaa kusta raksaduunareilta
noin tonnin kuussa?"

to 22.8.2013

Tässä sähköpostiviestiä Kiteen punikilta:

"nyt kun tapellaan peruspäivärahasta ja asetetaan ansiosidonnainen toiseen kuppiin, yleensä halutaan pudottaa ansiosidonnainen peruspäivärahan tasolle. harvalla on halua toisin päin.

mä läksin eduskuntavaaleihin periaatteella, voin luopua ansiosidonnaisesta jos peruspäiväraha nousee tonniin. onneksi en tarvinnut eduskunnassa asiasta vääntää, olisi ollut melkoisen ikävät paikka. kusta raksaduunareilta tonni kuussa jonkun saatanan persun perseeseen. rakennusliiton kokouksessa olisin vaatinut moisen tyypin hirttämistä. rakennusliiton tehtävä on ajaa raksaduunareiden etuja, äänestäjien tehtävä on ajaa omia tai EK etuja. se on niiden oikeus."

Toivottavasti raksaliiton Kalle Hyötynen (vas. 3. varapj.) ymmärtää asian myös näin. Hyötystä voi kuulla Torniossa työmiehen lauantaissa la 7.9.2013. Muita lauantain työmiehiä ovat: ovat mukana puoluesihteeri Marko Varajärvi, vas.ry Markus Mustajärvi, uusi vas.nimi Tarja Tapio ja Teija Asara-Laaksonen JHL:sta.

Eilen oli hyvä päivä. Käytiin Ullan kanssa syömässä Meijerillä. Tunnelma oli talossa aivan toinen. Paikka kuhisi kuin pörriäispesä. Karjalaiset ry:n edustajan Helena Punkin kanssa tuli sovittua, että tehdään taas syksyllä Hoijakassa hapankaalia. Paulon Mammaa pyydetään mukaan muuten vain. Jos jaksaa.

Paulon Mammalta tuli tekstari Konevitsasta. Palautunee Suomeen siihen mennessä, kun kaalit halpenevat.

Eilen istuin Köykän Katjan kanssa Luovassa Puussa. Saimme hetkeksi kahvikupin ääreen pysähtymään myös kirjailija ja äiti ammalaisen Arja-Liisa Landénin. Arja-Liisa lohdutti meitä vähän kokemattomampia äitejä, että äiti saattaa murrosikäisten kasvatuksen jälkeen saattaa hyvinkin jäädä henkiin.

Katjaa, tämän terävyyttä ja viiltävää älyä, on ollut ikävä ja naamani venähti kuultuani, että Köykkien Jordanian komennus kestää vielä ainakin kaksi vuotta. Päätimme jatkaa keskustelua yhteisessä blogissa. Meillähän sellainen oli, mutta Katja lupasi värkätä uuden, sillä ainakin minä hukkasin yhteisblogimme koordinaatit.

Luovassa Puussa kuului jossain vaiheessa taustalla ortodoksista kirkkomusiikkia. Katja kysyi, kuinka palvelen Jumalaa, kun en kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Ei näin sanoin, mutta ajatus sama. Sanoin, että kuuntelen liturgiaa. Eilen kyllä tuli Kirkkoa ja Kirkkoon ikävä, kun kuulin tuttua laulettua rukousta.