Kommunistijohtajan sydän pysäytetty!

ti 1.10.2013

Niin. Pakko tunnustaa. Minä en ollut syypää siihen. Mutta nyt se on jälleen käynnissä.

Sonkajärveläisen kommunistin sydämen asiat olivat syy siihen, miksi SKP ei ollut Yhteiskunnallista kirjallisuutta tasan kaikille -suunnittelupalaverissa. Oli kommunistin tahdistuspäivä. Koska minä naiiviuksissani luulin, että kommunistijohtajat ovat terästä, jota kuolemakaan ei pelota, siirsin palaveriaikaa tunnilla.

Mainittakoon tässä yhteydessä, että muuten en ole sonkajärveläisen kommunistijohtajan sydämeen puuttunut kuin ammoin aihettanut tälle kammiovärinää silkasta säikähdyksestä. Kommunisti Julkunen luuli jo hetken, kuten minäkin, että hänen ovensa taakse ilmestyy yli-innokas aatteen naikkonen matkalaukkuineen ja huollettavine tyttärineen.

Arvelin, että kommunisti Julkunen ponnahtaa kirjallisuustapahtuman suunnittelupalaveriin uudestaan tahdistuneena suoraan Iisalmen sairaalasta ja sovinnaisvihreä tohtori Loimulohi Kysin päihdeosastolta. Tohtori Loimulohikaan ei päässyt paikalle, sillä oli joutunut ylilääkärin puhutteluun. Tai jotain.

Tohtori Loimulohen ja tämän blogistin ystävyys on päässyt vaiheeseen, jossa vittuilu toisilleen tapahtuu Raamatun lausein. Seuraavaksi kirjoitan hänelle tekstarin, jossa sanon, että luen Jaakobin kirjettä melkein yhtä usein kuin kommunistista manifestiä. Suositan tohtorille mitä lämpimimmin molempia.

Onkohan tämä teksti nyt tarpeeksi lempeää huumoria Iisalmen Sanomien kolumnistille, kirjailijalle, entiselle kommunistille Teppo Kulmalalle, joka myös on pyydetty mukaan Yhteiskunnallsita kirjallisuutta tasan kaikille -päivään? (Sunnuntai sanoo, IS ti 1.10.2013, Teppo Kulmala, Vasen suora)

Kuulepas nyt kirjailija, minusta Yleleaks on tällä tuotantokaudella parempi. Satiirin pitää olla viiltävää, jopa raatelevaa tai jopa tappavaa. Sanon näin, vaikka toistan sekä itseäni ja kirjallisuutohtori Markku Soikkelia. Pitää tehdä sellaisia viihdeohjelmia ja kirjoituksia, että porvari loukkaantuu. Soikkeli ei puhu mitään porvarin loukkaamisesta, mutta minä lihava kommunistiakka puhun.

Uutisvuoto on ihan täyttä paskaa. Kirjailija Jari Tervokaan ei keksi enää muuta kuin väyrysvitsejä. Niillä ei porvaria loukata. Kaikkein huvittavinta on, että porvari loukkaantuu, kun tätä sanotaan porvariksi. Muistan, kuinka Joensuun rautarouva Anu Vehviläinen (nyk. patamusta leski, tai no kesk.) veti herneen nenään, kun jonkun ajankohtaisohjelman toimittaja erehtyi sanomaan tätä porvariksi.

Vehviläinen kivahti, että en minä mikään porvari ole.

Paavo Väyrynen (vas.kesk.?) vinoili Arto Nybergille lähettämässään sähkömyllykirjeessään Lasse Lehtiselle (uusliberaalidemari), että tämä on oikeistolainen. Lehtisen naama venähti sunnuntain ohjelmassa. Ei ole vissiin tullut Lehtiselle sellainen mieleen.

Sitä, että porvarin pitää loukkaantua, olen koettanut vääntää tohtori Loimulohelle rautalangasta Iikkarin kulissien takana. Voi tietysti olla, että porvaria loukkaava viiltävä satiirikko on pian entinen kolumnisti. Sekin on mahdollista.

Sitä paitsi pidän Yleleaksiin ilmestyneestä Krisse Salmisesta. Ja entisellä keltalehdistön toimittajalla Joonas Nordmanilla oli toissa lauantaina yllään kommunistinuorten teepaita. Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Tammisalo kutsui Kallion kirkkoon työväentaistelijan Antti Ronkaisen (vas.) ja marxilaisen pupusen Anna Kontulan (vas.).

Anna Kontula tosin itse oli Kalajoen karjakkomussukan Olga Koon haastattelussa sitä mieltä, että on marxilainen mastodontti. Ensin ajattelin, että ei, ei, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että Anna Kontula on marxilainen tapiirimastodontti.

"Mastodontit (Mammut) ovat sukupuuttoon kuolleita norsueläimiä. Ne muistuttivat nykyisiä norsuja. Mastodonttien syöskyhampaiden ja ruumiin koko kasvoi ja kehittyi lajien kehittyessä. Egyptissä eli oligoseenikaudella tapiirin kokoisia Palaeomastodon- ja Phiomia-lajeja, joille ominaista oli pitkät leuat ja pienet syöksyhampaat kummassakin leuassa."

Ihania tekstareita
ja sähköposteja

Olin tänään kusettamassa koiria Väisälänmäellä, sillä Variksen metsässä Heinäahossa on meneillään hirven mehtuu. Esittelin eilen Mika Variksen isälle mummopuhelintani. Harkitsen nyt vakavasti, että tarpeettomaksi käynyt Aku-Villen Samsung-älypuhelin, semmoinen nuorison rakastama hipelöitävä suorakaide, kytkettäisiin koirien tutkapantoihin. Variksen Mikan isä esitteli vastapalvelukseksi eilen Samsungin tutkasysteemin.

Vaikutti nerokkaalta, mutta ehkä mummopuhelimen rakastajattarelle hieman liian tekniseltä.

Kun ajelin Akkalansiltaa, sain tekstarin runoilija-klovnilta: "Öö mua ts. aamua... pakko ulos... sa sä jottain..."

Pysäytin linja-autopysäkille. Sille samalle, josta joskus lähetin tekstarin kirjailija Simo Hämäläiselle, että en saa kiinni kirjailija Heikki Turusta, vaikka lähettäisin tälle kirjeet kyykyllä. Ei kun kyyhkyllä. Kirjailijat vain tekevät sellaisia temppuja, kun on luomiskausi. Niin ja seuraavien kekkereiden kohdalla Hämäläinen itse teki katoamistempun.

Me kuitenkin näitä herkkiä taiteilijoita ymmärrämme, mutta emme jätä rauhaan. Tahdon vielä jossain Lapinlahden kotiseutufestareiden yhteydessä saattaa yhteen Kätkäläisen kirjoittajan Simo Hämäläisen ja nopeaälyisen, mutta karkeatekoisen, prolen, Kätkäläisen ohjaajan Olavi Lyytikäisen.

Siis en saattaa yhteen, kun keskustelemaan Hämäläisen teksteistä.

Vastasin klovni-runoilijalle: "Ajan kohta S-markettiin sun yli. Ihana(aa)mu. Nukuin KOKO yön käymättä kertaakaan pissalla."

Näiden veijareiden takia kannattaa elää ja jäädä Lapinlahdelle. Klovni-runoilija tekstaroi takaisin: "Älä aja rekal, ettei tuu pahaa jälkeä. Jätä päälle toinen perävalo, jotta näen mennä."

Itkin eilen sähköpostilla yksinäisyyttäni vanhalle ystävälleni ja neuvonantajalleni, jonka äidinkieli ei muuten ole suomi, huom!. Tämä on monta kertaa sanonut minulle - suurin piirtein kymmenvuotisen ystävyytemme ajan-, että minun pitäisi brändätä Venäjä-osaamiseni.

Tänä aamuna luin sähköpostistani elämän (ja avioliiton) pelastavan viestin:

Vitutusta on Lapinlahdella(kin) selvästi, juu. Spontaanit reaktioni ovat:

1) Matin leivänhakureissut tuovat mulle mieleen vuoteni myyntitykkinä - ilotonta ja raastavaa. Se ei voi hänellekään olla riemua.  Oletko kysynyt, missä kohden hänen vitutuskäyränsä keikkuu tällä hetkellä? Me vaan reagoidaan paineelle eri tavoin: sinä sisuunnut ja kaivat kynnet syvemmälle, Matti hupenee reunoista. Keskustelkaa, puhukaa.
Osasitte sen aikoinaan, katsokaa löytyykö se vielä. Tunnistan tilanteen meidän vastaavasta - eli emme puhuneet. Muistanet miten asiasta tuskailin sinullekin. Kaksin on aina helpompi kahlata syvemmätkin kohdat. Ole Matille armollinen.

2) Menkää, hitto, Imatraan. Venäläisiä valuu joka saumasta Suomeen ja tarvitsee kiinteistöhankintoihinsa varmasti osaavaa ja kielitaitoista apua. Sinne virittäkää pyydyksenne, vaikka yhteistyössä kiinteistövälittäjien kanssa, tai kauppakamari tai suomi-venäjä yhdistykset tai mitä tahansa.

Alkoi naurattaa ensin "Menkää, hitto, Imatraan!" Kirjoittajaa olen kadehtinut aina siitä, että kirjoittaa suomea kuin vettä vain, vaikka äidinkieli on ihan muu. Hauskuus lauseessa on, että eilen illalla oli taas sellainen olo, että kävelen seuraavaan vuokseen, joka vastaan tulee.

No ei oikeasti. Vitutuskäyrä oli vain melkoinen, sillä tein eräälle talonkatsottajalle toisen maksumuistutuksen. Joku kuopiolainen nauta juoksutti Mattia katsomassa puutaloa ja Matti jo antoi anteeksi kilometrit, sillä oli kyseisenä päivänä Kuopiossa muutenkin.

Nautaeläin luuli, että Matin voi kutsua nuuskimaan lahon talon nurkkia ilmaiseksi. Tai sitten se porvariakka ajattelee, että tunnin työ on niin vähäinen - ei tarvitse maksaa. Vittu, seuraava Matin vastaava käynti maksaa 500 euroa.

Aamuisista viesteistä tulin hirmu hyvälle tuulelle, sillä kummipoikani äitikin oli jäänyt eilisestä koettelemuksestaan henkiin. Eikä sitten haitannut, kun tulin tähän konttorille, että isopallinen Otto-kissa, joka sulostutti yötäni, heräsi viideltä ja suuttui siitä, että minä vain käänsin kylkeä, vaikka tämä kuinka rapisteli Kitekattejaan, - ja oli suutuksissaan paskantanut tähän työtuolini alle matolle.