Älkää ampuko Ruben Mikkosta

Teki kyllä mieleni teurastaa Rauli Partanen

su 20.10.2013

On ollut menoa. Perjantaina kävin pelottelemassa Joensuussa Kohtuus vaarassa -foorumin avajaisluennolla Suomi Öljyn jälkeen kirjoittajakolmikon Rauli Partasta.

Suomi öljyn jälkeen oli aivan mainio eepos aiheesta, josta Matti sanoi, että on tiennyt kyllä nämä jutut 30 viime vuotta. No, minulle kirjan faktat olivat osin uusia ja osin tuttuja. Alustus sinänsä ei tuonut mitään, mitä ei olisi voinut kirjasta lukea, mutta Rauli Partanen kiinnosti henkilönä.

Kirjan kirjoittajien asenne oli nimittäin mielestäni tyypillisen kaupunkilaisen ylimielinen. Heittelevät hienojen konsulttifirmojensa kätköistä sellaisia heittoja, että maalle ei enää saa muuttaa ilman etä- tai muuta työpaikkaa. Pendelöidä ei saa.

Mielenkiintoista on, että Rauli Partanen asuu Asikkalassa ja on syntyisin siitä vierestä Nastolasta. Siksi tyyppi kiinnostaa. Maalainen siis.

Olen pendelöinnistä aivan samaa mieltä. Ärsytti se, että kolmikko vaikutti kuin olisi keksinyt itse koko asian. Ikään kuin me tyhmät maalaiset emme olisi päät punaisena miettineet jo kauan elinkeinojamme, työpaikkojamme ja sitä, että pendelöinti on oikeasti persukkeesta.

Kinusin Rauli Partaselta nimikirjoituksen kirjaan ja aloin kertoa, mitä ajattelen. Poikaparka ei tajunnut alkuunkaan pointtiani. Alkoi vain mussuttaa jotain, että niin niin niin maaseutuautoiluun puuttuminen on liikkumisen vapauden rajoittamista.

Siinä vaiheessa ajattelin, että nyt alan kirkua. Eikö näistä kaikki tietävistä pikku pojista, jotka tosi asiassa ovat arkoja kuin mimosat, päästä koskaan?

Pointtini oli sama, mitä koetin vääntää Tampereen sosiaalifoorumissa viime kesäkuussa Brasilian maattomien ystävälle Otto Bruunille. Olisi ihan mukava meidän tyhmien maalaisten yhdessä korkeasti koulutettujen ylimielisten nuorten kanssa miettiä maaseutukysymyksiä.

Luulen, että Otto Bruun tajusi. Tai oli tajunnut jo aiemmin, sillä sanoi aivan vastustamattomasti, että maalaiset eivät ole tyhmiä. Tosiaankin.

Sekin otti todella aivoon, että joku öljykirjan kirjoittajista jemensi akateemisesti koulutetuilla olevan muutakin tekemistä kuin viljellä omaa ruokaansa. Jahah, mikäpä siinä. Ruokaahan saa kaupasta, kuten moni totesi kuivahkosti sen jälkeen, kun Jörn Donner oli jälleen kerran julistanut vihaavansa maataloutta.

Kun aloin kysyä, mitä Rauli Partanen oikein tekee Asikkalassa, poika jotenkin häkeltyi. Sanoi pelästyneenä ikään kuin olisi jäänyt jostain kiinni, että etätyötä. Kirjan saatteesta luin nyt, että Rauli Partanen kiittää vaimoaan Päiviä siitä, että tämä on miehen kirjoitusprojektin aikaan elättänyt perhettä.

Kohtuus vaarassa –avauksessa kannatti kuitenkin käydä ja ehkä koetamme kutsua Rauli Partasen joskus tännekin. Professori Tere Wadénin puheesta myöhästyimme ja Timo Järvensivu oli perjantaina ihan jees.

Yliopisto-Educan tilaisuuden jälkeen ja kahvitauolla ehdin vaihtaa muutaman sanan Pohjois-Karjalan kohtuusliikkeen aktivistien Raisa Simolan, Markku Ahon ja Ärräpäiden Tormuliinin kanssa. Bongasin runoilija JK Ihalaisen ja mietiskentelin, avasiko Olli Tammilehto minulle herrasmiesmäisesti luentosalin oven, kun kaikki ryntäsivät Wadénin alustuksen jälkeen tauolle.

Olli Tammilehto on luvannut tulla Ylä-Savoon, jos saamme täällä jotain Kohtuus-liikkeen tai sosiaalifoorumin kaltaista aikaan. Olen lukenut Tammilehdon tekstejä ja nettisivuja sekä nähnyt tämän kirjan takaliepeessä jonkin vähän epämääräisen valokuvan, jonka perusteella en erottanut tyyppiä yliopiston käytävillä liikkuvista akateemisen radikaalivihreän näköisistä miehistä.

Heikki Simolan pongasin myös. Heikki Simola, paleoekologi, on myös luvannut tulla Ylä-Savon sosiaalifoorumiin tai muuten tänne vierailevaksi luennoitsijaksi. Muistutin tästä asiasta Raisa Simolaa. Ei kuulemma ole puoliso. Raisa Simola nauroi, etten ole ainoa, joka niin luulee.

Lauantaina olimme Kuopiossa kuuntelemassa EU-vaaliehdokkaita Li Anderssonia, Janne Miettistä ja Heikki Patomäkeä. Patomäki on saatava Lapinlahdelle ja Rautavaaralle. Forssan musta teurastaja Janne Nieminen Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. Li Andersson pakolaisasioiden asiantuntijana Iisalmeen ja Siilinjärvellekin joku muu kuin Erkki Virtanen.

Erkki Virtanen oli samassa EU-tilaisuudessa ja onnistui olemaan kerrankin siedettävä. Virtasella oli pieni kultainen korvarengas ja puhui jopa asiaa. Ei sanonut kertaakaan, että tuntee paremmin Sauli Niinistön (kok. pressa) kuin useimmista Pohjois-Savon maalaisvassareista. Eikä kehunut olevansa Paula Risikon (kok.) kaveri.

Se Erkki Virtasen kunniaksi sanottakoon.

Ravintola Intron EU-vaalitilaisuuden jälkeen kävin lunastamassa kirjailija Jouni Tossavaisen äidin Kesäpäivän Sataman Tarmosta Kauppakadulta. Sataman Tarmo on Suomen ainoa Helsingin ulkopuolinen Rosebud-kirjakauppa.

Kutsuin Sataman osuuskuntatarmomiehet jollain edustuksella kertomaan Iisalmeen Yhteiskunnallista kirjallisuutta tasan kaikille –tilaisuuteen (la 18.1.2013) pienen ja älykkään kirjakaupan haasteellisesta elämästä.

Niin se Mikkosen
ampumisen kieltäminen

Tänään kirjoitin Tiedonantajan kolumnin, joka tuli aiheesta, joka on painanut mieltäni kauan. Kirjoitin myös tämän merkinnän, mutten saanut sitä julki, sillä netti jälleen kerran tökki. Matti vaihtoi meille uuden modeemin, joka todennäköisesti on aivan paska.

Olisin kirjoittanut Tiekkariin otsikolla: Älkää ampuko Ruben Mikkosta, mutta kun olin käytännössä ajatuksissani kirjoittanut toisen kolumnin jo ammoin. Kommunistisen nuorten liiton Ruben Mikkonen sai nimittäin melkoisen täyslaidallisen Tiekkarin yleisönosastokirjoituksia osakseen, kun oli arvostellut lehden KOM-liitteessä sitä, että verotulot Suomessa eivät välttämättä edes mene sinne, minne pitäisi.

Jollain lailla Mikkonen on oikeassa. Ensinnäkin veroja ei meillä kerätä sieltä, missä veronmaksukykyä olisi. Toiseksi arvelen Mikkosen lukeneen Kommunistista manifestia ja sisäistäneen ajatuksen siitä, että valtio ajaa tavallisesti porvariluokan etuja.

Huomenna maanantaina meinaamme Matin kanssa kasata telineet Rautavaaralle Peuran säätiön kotiseutumuseon aitan ympärille. Reeta ottaa vastaan Marian koulusta, joten voimme ähistä telineiden kanssa kello 16 jälkeen, jos emme nopeammin niitä pystyyn saa.