Työläiset ja orientalistinen asenne

to 13.12.2013

Nyt on Matti piässyt miäränsä piähän. Aviomiestä pitää kuljettaa, hänelle pitää kuoria perunat valmiiksi ja jos jollain opilla saa saappaat jalkaansa, ne on varmasti kiskottava pois.

Matilta leikattiin eilen käsi Tarinan sairaalassa. Eikä siinä vielä kaikki. Tammikuussa joudutaan leikkaamaan toinen käsi. Nytpä odottelen, että potilas herää. Yksi omaishoitajan työpäivän neljäsosa on jo takana; Maria on pakolla venytelty, puettu ja saatettu Pesiön Hannun huomaan koulumatkalle.

En hennonnut herättää Mattia Lapinlahden Yrittäjien turinatuokioon.

Edward W. Saidin nimen kirjoitan aina väärin. Täten ilmoitan, että nimessä on kaksoisvee kahdessa kohtaa. Saidin Orientalismissa olen sivulla 41 ja seuraavana tehtävänäni on selvittää Tikkisen Hannelelle, joka on aloittamassa Graham Greene -urakkaansa Hiljaisella amerikkalaisella, mitä ranskalaiset tekivät ennen jenkkejä Vietnamissa. Kysymys on käsittääkseni kumiraaka-aineesta.

Tämän ymmärsin yhteisen ystäväni Hyttisen Riston kertomasta. Risto on entisiä Michelin-miehiä ja asiasta perinpohjin kartalla.

Saidin Orientalismi valottaa sitä kolonialistista asennetta ja otetta, jolla länsi edelleen kohtelee itää. Oikeastaan samanlainen kolonialistis-imperialistinen asenne on rikkailla köyhiä kohtaan. Jakolinjat menevät maailmassa edelleen pääoman ja työn välillä sekä vallan ja riiston välillä.

Said siteeraa pitkästi brittiläistä valtiomiestä Arthur James Balfouria, joka luennoi vuonna 1910 Enlannin parlamentin alahuoneelle "ongelmista, jotka Britti-imperiumin oli ratkaistava Egyptissä", sillä egyptiläiset, hehän ovat alempaa kastia jo lähtökohtaisesti ja siirtomaaherrojen oli "ratkaistava egyptiläisten ongelmat" - ei puhettakaan siitä, että egyptiläisillä voisi olla jotain suvereniteettia.

Sijoitin seuraavaan tekstiin egyptiläisten tilalle työläiset sekä brittein tilalle pääoman omistajat, valtaapitävät ja homo economicukset:

".... tietää, miten riippuvaisia työläiset ovat hänen kaltaisistaan miehistä. Hän puhuukin epäsuorasti työläisten puolesta siinä mielessä, että jos heiltä jotain kysyttäisiin ja he osaisivat vastata, heidän vastauksensa olisi tavallaan hyödytön. Sehän tiedettiin jo ennalta, ja vastaus vain vahvistaisi aiemmin tiedetyn; työläiset ovat pääoman omistajien ja valtaapitävien alistamia. Valtaapitävät tuntevat heidät ja tietävät heitä paremmin, mikä heille on hyväksi. Työläisten suuruuden ajat ovat ohi. He olivat rappeutuneet jo hyvän aikaa, ennen kuin modernit, vahvat homo economicukset puuttuivat asiaan." (Edward W. Said Orientalismi s. 42 mukaeltu)

Sonera iski
linjat poikki

Firmamme palkanlasku on Jydacomin ohjelmalla ja toimii netissä - ei meidän koneellamme. Järjestelmä on haavoittuvainen, sillä tänään(kin) kävi niin, että juuri, kun olin kirjautumassa tsiljoonan eri kirjautumissysteemin takana olevaan palkanlaskentaohjelmaan tehdäkseni Lähivakuutukselle palkkailmoitukset päättyvästä vuodesta, Sonera iski yhteydet poikki.

Ei toiminut WLAN eikä kaapelikaista. Sama sattui jokunen aika sitten ja olimme nettitikun varassa monta päivää. Nettitikun varassa palkanlaskenta toimii kuin venytetty purukumi. Ärsyttävällä viipeellä.

Nyt aionkin alkaa kirjata Soneran yhteyshäiriöitä ylös. Panen muistivihkoon päivämäärät ja kellonajan, milloin yhteys tökkii. Juoksimme hulluna edestakaisin alakertaan modeemille ja yläkertaan koneelle. Koputtelimme UPS:ia ja sammutimme koneita, käynnistimme koneita. Lopulta Matin puhelimeen tuli vikailmoituksesta viesti, että Soneran yhteydessä on Varkauden ja Kuopion alueella ollut häiriöitä.

Sitten Matti komensi minut autoon ja lähdimme Iisalmeen miettimään, että meidän on saatava jonkin, vaikkapa Saunalahden, varayhteys taloon. Muudan älypuhelinkin oli saatava takuukorjaukseen. Paskoja ovat, sen sanon. Mattikin sai oman hienon lelun, jolla ei soita, sillä puhelimena käyttää tavallista iskunkestävää mummopuhelinta. Ja särki heti kolmannella älypuhelimen omistusviikollaan omasta lelustaan kosketusnäyttölasin.

Onneksi olemme yrittäjiä, joilla on vapaa aikataulu. Voimme tehdä palkkailmoitukset huomennakin. Tai viikonloppuna. Tai joskus yöllä, kun linjoilla ei ole ruuhkaa. Ai niin! Milloinkahan se oli, että Jydacom päivittää nettisysteemejään ja palkanlaskentaohjelmassa on huoltotauko?

Vietnam ja Greenen
Hiljainen amerikkalainen

Kuka sanoi, ettei kaunokirjallisuuden lukemisesta olisi hyötyä. Tikkisen Hannele ehti ennen minua aloittaa Graham Greenen Hiljaisen amerikkalaisen. Romaanin tapahtumat ovat ajalta ennen Ranskan vallan loppua Vietnamissa. Hannele kysyi tekstarilla, mitä ranskalaiset Vietnamissa tekivät. Vastasin, että en itse asiassa tiedä; yhteinen ystävämme Hyttisen Risto sen entisenä Michelin-korporaation miehenä tietäisi.

Muistan Riston kertoneen, että ranskalaiset olivat Vietnamissa kumin vuoksi. Pitihän sitä käydä wikipediassa kurkkimassa Vietnamin historiaa. Maa oli osa Kiinaa tuhannen vuoden ajan ennen vuotta 111 eKr. Sen jälkeen Vietnamissa oli omat dynastiansa, kunnes se vuonna 1858  joutui Ranskan siirtomaaksi.

Ho Chi Minh, josta tiedän vain joutavan renkutuksen verran, julisti Vietnamin itsenäiseksi vuonna 1945. Sehän ei Ranskalle sopinut ja alkoi sota, jota kesti vuoteen 1954 asti. Greene kirjoitti romaaninsa vuonna 1955. Vuonna 1954 Vietnam jaettiin Geneven sopimuksella kahtia: kommunistiseen Pohjois-Vietnamiin ja keisarivaltaiseen Etelä-Vietnamiin.

Pian Etelä-Vietnamista tuli tasavalta, jossa puhkesi Kansallisen vapautusrintaman kapina. Pohjoisen kommunistinen Vietnam tuki kapinoitsijoita ja sitten soppaan pani lusikkansa USA. Lopun voimme katsella sellaisista elokuvista kuin Kauriinmetsästäjät, Platoon tai mitä niitä nyt onkaan.

Kauriinmetsästäjät katsoin nuorena tyttönä Järvelän Kinossa. Enhän minä siitä mitään ymmärtänyt. Elokuvan pääroolihenkilöt olivat amerikanvenäläisiä tehdastyöläisiä. Kuulema leffassa näkyy ortodoksisuus ja venäläinen kulttuuri. Taitaa pitää katsoa leffa uudestaan - vaikkapa dvd:ltä joistain Meijerin Seisakkeen tulevista leffailloista, jotka täten lupaan (taas) aloittaa.

Ensimmäisenä kuitenkin Väisäsen Petri on luvannut Seisakkeen leffailtaan Fucking Åmalinsa. Olemme molemmat sitä mieltä, että on tämä melkoinen Fucking Åmal tämä Lapinlahti.

Kauriinmetsästäjät on tietysti jäänyt mieleen venäläisestä ruletista, mutta minähän ajattelin, että se on pikemminkin amerikkalaisen asekylläisen populaarikulttuurin keksintö.