Alivuokralainen

Monta miehen mallia

la 28.12.2013

Eilen juutuimme Matin kanssa television ääreen katsomaan Kummeleiden Alivuokralaista. Hohotimme monta kertaa ääneen. Emme hohottaneet homoudelle, vaan sille ylemmän keskiluokan metroseksuaalin ihannekuvalle, jota Alivuokralainen pilkkasi. Edelleenkin viittaan Jiri Niemisen väitöskirjaan Hegemonisesta maskuliinisuudesta miesten moneuteen.

Onhan se tietysti hyvä, että miehelläkin on identiteettinsä rakentamisessa monia vaihtoehtoja.

Kannattaa olla tarkkana, millaisen identiteetin itselleen rakentaa. Ei kannata rakentaa itselleen identiteettiä, jolla ei voi kaupata mitään tai jota ei voi kaupata. Metroseksuaalinen miehen malli geelitukkineen ja miestenhoitotuotteineen iskee niin kovin hyvin markkinaliberalistiseen maailmankuvaan. Nämähän on ovat mitä parhaimpia kuluttajia.

Oikein viisas mies ryhtyy metroseksuaaliksi ja vielä metroseksuaaliakin viisaampi mies homoseksuaaliksi. Ei tarvitse kuunnella akkojen narinoita kotitöiden jakamisesta. Miten se onkaan mukavampi jakaa kotitöitä miesten kesken tai kokonaan kodin ulkopuolelle - maksetuille naisille - siivouspalveluyrittäjille?

Eroottisilla naismarkkinoilla, jossa narttu määrää, kenelle häntänsä nostaa, suurinta hottia ovat työväenluokkaisesti käyttäytyvät ja vulgaarin karkeat miehet. Sekin kävi eilen ilmi Alivuokralaisesta. Kallis jäljitelmä on parempi kuin aito työväenluokkainen mies.

Sen huomasi eilen Alivuokralaisessa, jossa pitkä ja groteski talkkari ei saanut ketään elokuvan harvoista naishahmoista riisumaan pöksyjään. Sen sijaan elokuvan teräsmummo Lydia Molotova repäisi mekkonsa ihastuksesta, kun pääsi vulgaarin siankasvattajan illallispöytään.

Rikas ja vulgaari. Siinä vasta yhdistelmä.

Alivuokralainen oli toki terävä leffa. Mutta samalla läpikotaisin asenteellinen. Ne, jotka esittivät konkreettisella työllä itsensä elättäviä työväenluokkaisia hahmoja, olivat talkkari (Jussi Lampi) sekä teräsmummo Lydia Molotovan henkilökohtainen palvelijatar (Mari Turunen).

Kumpikin hahmo esitettiin yksiulotteisen tyhmänpuoleisena.

Markkinaliberaalismiin hyvin istuva Robban Palmgrenillakin (Timo Kahilaisella) oli mahdollisuus saada elokuvassa itselleen elämä ja riisua hiuslisäke, mutta talkkarilla oli ainoastaan rooli munuaisensa luovuttajana. Työväenluokkaisella naisella, Inkeri Sortavalalla, ei sitäkään.

Työväenluokkainen nainen jäi vain ikuisiksi ajoiksi leipomaan typeriä piirasiaan.

Tuomas Vimman Ruutukymppi jäi minulta kesken juuri työväenluokan yksiulotteisen käsittelyn vuoksi. Kirjailija trilogiansa ensimmäisen osan Raksan kritiikeissa sai hienoisia pyyhkeitä siitä, että kirja oli kirjoitettu niin tiukkaan valkoisten kypärien alta. Valkoisia kypäriä raksoilla pitävät työnjohtajat. Pikkuruisen laskelmoidulta tuntuu, että Ruutukympissä Vimma marssittaa esille raksaduunareita. Laskelmoiminen paljastuu siinä, että Vimma jättää duunarit täysin pinnaksi.

Ehkä Tuomas Vimma tuntee uusmedia- ja televisiotuotantoyhtiöiden maailman paremmin kuin oikeiden duunareiden.

Lieksa! Taas!
Ja Tohmajärvi!

Ei Alivuokralainen huono ollut. Nauroimme katketaksemme esimerkiksi seuraaville munuaiskirurgi Lauri Mustosen repliikeille sen jälkeen, kun tämä oli aikansa suhmuroituaan ja potkut saaneena päätti: "Lähden äidin luokse Pohjois-Karjalaan. Syön suolaa ja kovia rasvoja. Lieksa. Se on loppuni."

Tänään pesen pyykkiä, siivoan yläkerran ja korkkaan Tiekkarin kolumnivuoden 2014. Mielen päällä tekeillä oleva kolumni on ollut ajatuksissa kirjoittaa merkintänä tänne blogiin, mutta ehkä en olisi saanut sitä aikaiseksi.

Pyykkikoneet pyörivät jo alakerrassa. Tänä iltana menkää kaikki MTV3:n ääreen kello 22.15. Loton yhteydessä on perheemme yhteisen idolin Simosen Riston haastattelu. Tohmajärveläinen Risto on olympiamitalisti Antti Ruuskasen keihäskoulussa ja menossa vuonna 2016 paralympialaisiin Rio de Janeiroon. Maria on pitänyt meitä kartalla Riston vaiheista ja agiteeraa sakkia facebookissa television ääreen illalla.

Riston äiti, Ritva, on meille merkittävä ihminen. Hän on sellainen leijonaemo, että samalla käden huitaisulla ruokki sekä oman että meidän perheen ja opetti meille, miten kuivausrumpu puhdistetaan niin, että ei syty tuleen.