Miksi Johan Skott sai potkut?

Kostoksi sanotaan tulleen Mommilan veriteot

ma 3.2.2014

Eilen kun kirjoitin Jyväskylän kulttuurimesenaatti Kauko Sorjosesta, jäi kirjoittamatta, kuinka hyvä, että isän serkku mesenoi Kittilässä Kalervo Palsan talon korjauksen. Täytyyhän sitä Sorjosessa olla pikkuisen särmää, kun kehtaa Porno-Kalleksi kutsutun taiteilijan getsemanea rahoittaa.

Mökkiä on restauroinut restaurointimestari Taisto Vesa, jonka ensimmäisen restaurointimestarinäyttökokeilun on ollut arvoimassa tämän huushollin restaurointimestari ja restaurointialan tutkintotoimikunnan valtuuttaama arvioija.

Jahah, näyttää siltä, että merkintä muljahti nettiin jo sunnuntaina iltasella.

Mesenaatissa jäi vaivaamaan Alfred Kordelinin murha. En ylipäätänsä tajunnut, mitä Kordelin tekee Kauko Sorjosen elämäkerrassa. Se on vielä vaikeampi selvitää kuin se, miksi Mommilan kartanon mailta karkotettu alustalainen Johan Skott kutsui venäläisiä matruuseja kostoiskuun potkuistaan. Ja oliko asia oikeasti edes niin vuonna 1917?

Asia jäi todella vaivaamaan. Vähän sama ilmiö kuin se, että Suomen ortodoksisessa kirkossa en tyytynyt siihen, kun minulle sanottiin naisen asemasta, että siksi kun traditio. Tyydyn vasta sitten, kun minulle selitetään, miksi traditio.

Wikipediassa suutari ja alustalainen Johan Skott on oli leimattu pirtutrokariksi. Toisaalla netissä Johan Skotista sanottiin, että tämä oli karkotettu kartanon mailta jatkuvan "väen yllyttämisen" ja viinan myynnin vuoksi. Arvelen, että viinan myynti se vielä olisi jotenkin mennyt, mutta pirtutrokaus loppujen lopuksi käynyt sopivaksi käsikassaraksi, jotta agitaattorista päästiin eroon.

http://www.kotiposti.net/turpeinen/pajari/2Vapaussota/mommilan_verityo.htm

Toisaalta ja toisaalta. Voihan se olla, että pirtutrokari ja agitaattori oli siemaillut itselleen alkoholilla jonkinlaisen persoonallisuuden muutoksen tai suhteellisuuden tajun menetyksen. Tulee jotenkin mieleen puolitoista vuotta sitten, kun meille putkahti ihminen, joka uhkasi tehdä polttoitsemurhan entisen työnantajansa konttorin edessä.

Sanoin, että älä tapa ittees, ota juna ja tule meille. Katsotaan asiaa sitten toisesta näkökulmasta.

Kyseessä oli alkoholin aiheuttama suhteellisuuden tajun muutos. En minäkään olisi pitänyt palveluksessani lääkkeitä ja viinaa läträävää umpihullua, jonka ajatukset olivat ainakin kymmenen viime vuoden ajan pyörineet oman napanöyhtän ympärillä.

Ja ajattelin myös kuivasti, että kyllähän tuo näyttää koville ottavan - pudota lähestulkoon eliittiin kuuluneesta asiantuntijasta työkyvyttömyyseläkkeelle. Oikeasti ihmisellä ei ollut mitään hätää. Laskut olivat ulosotossa, mutta jos olisi alkanut realisoida vanhemmiltaan kasaantunut omaisuutta - takametsistä alkaen, ei mitään ongelmaa olisi ollut.

Syy naisen alkoholismiin oli eittämättä alunperin työnantajassa. Hänen alkoholisminsa aiheutti se, että työpaikoilla alettiin työntää syrjään vanhenevia naisia, joilla on kärkäs kieli. Ja toimittajien piireissä selviytyy vakipaikassa ainoastaan se, joka samaistuu tapettiin, tai se, joka ei ainakaan ala vittuilla keskipomoille.

Tässä tapauksessa alkoholi ja psyykenlääkkeet olivat vieneet pois potkitulta suhteellisuudentajun hivenenkin.

Alfred Kordelinilta meni henki

Luin eilen uudestaan Risto Lindstedtin Mesenaatista Alfred Kordelinin kuvauksen. Kordelin oli alkoholiin kuolleen merimiehen poika, joka nousi köyhyydestä realisoimalla konkurssipesiä. Mielenkiintoista.

Ajatella, miten ovela mies. Kun Suomi oli siirtymässä omavaraistaloudesta kaupankäyntiin, tuli joku yritteliäs Raumalta, joka keksi, millainen bisnes olivat aliarvostetut konkurssipesät: käy käsiksi, osta ripeästi ja myy vikkelästi. Voi kuinka ovelaa ja samalla oksettavaa.

Vuonna 1903 Kordelin osti Mommilan kartanon.

Netissä kerrotaan, että Kordelin suhtautui kyllä Mommilan kartanon työväkeen positiivisesti. Hän kannatti kahdeksan tunnin työpäivää ja oli luvannut työväentalolle tontin kartanon mailta.

Joka tapauksessa alustalainen ja suutari Johan Skott oli ollut agitaatioineen Kordelinille liikaa. Skott oli karkotettu kartanon mailta.

Skott oli päätynyt Mesenaatti-kirjan mukaan Poljarnaja Svjezda-laivalle matruusiksi. Netin mukaan laiva oli nimeltään Klubi. Joka tapauksessa Skott oli näin päässyt isompiin vallankumouksellisiiin piireihin. Ilmeisesti Kordelinin kartanoon hyökänneet venäläiset matruusit olivat bolševikkeja eikä hyökkäys ehkä ollutkaan vähäpätöisen pirtutrokarin yksioikoinen kostomatka.

Bolševikkien vallankumousvalmisteluihin kuuluivat myös valkoisten koteihin ja muihin tiloihin tehdyt kotietsinnät, joissa kerättiin aseita pois valkoisilta. Bolševikkien Suomen alueneuvoston tietoon oli jostain tullut huhu, että valkokaartien päämaja olisi Mommilassa, ja että siellä suunniteltaisiin hyökkäystä Pietarin ja Helsingin välillä kulkevien sotilasjunien kimppuun. Mommilaan lähetettiin matruusien retkikunta ottamaan selvää tilanteesta ja riisumaan paikalliset valkoiset aseista.

Tilanne pääsi kärjistymään ja Kordelin hengestään. Samana päivänä sattui Pietarissa Venäjän vallankumous.