This is Amerikka - i Europpa

Ylivieskan-matkallamme tapasimme muun muassa Kärkkäisen porot

to 22.5.2014

Merkinnän otsikon otin lasteni biologiselta isältä, jolla oli tapana sanoa "Hoppa, Amerikka i Europpa!" Meille ei koskaan ilmennyt, mistä sanonta oli peräisin. Ehkä se oli jokin venäläisen koulukirjan lainaus tai lasten loru. Tai sitten se vain rimmasi Leonidin mielestä hyvin.

Laskettelin Leonidin lorua mielessäni eilen, kun ajoimme Marian kanssa Kiuruveden kautta Pyhäjärveltä Haapajärvelle, siitä Nivalaan ja Ylivieskaan. Olimme kuin amerikkalaisesta road moviesta reväistyt. Puin Marialle aamulla sortsit, mutta Pohjanmaalla oli selkeästi viileämpää kuin Savossa.

Tyttö istui Aku-pakussa vieressäni kintut sinisenä eikä sanonut mitään. Nivalassa kurvasin ABC:n eteen ja sujautin nuoren naisen collegehousuihin ja verkkatakkiin. Para School - vammaisurheilupäiväänhän sitä oltiin menossa.

Olen niin perinjuurin itäsuomalainen ihminen, että auton nokan kääntäminen kohti tästä itäänpäin ja 200 kilometrin ajo tuntuu luonnolliselta ja helpolta. Ylivieska on Lapinlahdelta saman matkan päässä kuin Joensuu. Joensuuhun on tutumpi reitti: Siilinjärvi-Rissala-Riistavesi-Outokumpu-Joensuu.

Tai joskus saatan ajella huvikseni Varpaisjärven ja Nilsiän kautta.

Eilen Kiuruveden jälkeen alkoi jännittää. Maisema muuttuu niin tyystin Pohjaanmaan puolella. Ajoimme kuin aavaa preeriaa ja sitten tien yli loikki kaksi poroa. Pyhäjärvi kuulostaa mielestäni hieman samalta kuin Pudasjärvi ja hetken jo luulin, että olimme ajaneet poronhoitoalueelle. Soitin Matille, joka vakuutti, että näen harhoja: peuroja ne ovat!

Survivalistin porot

Samassa muistin lukeneeni Long Play -journalistin Ilkka Pernun jutun Magneettimedia-mogulin ja kauppias Juha Kärkkäisen kummallisista bisneksistä - muun muassa porotokasta.

Juha Kärkkäinen on 45-vuotias ja syntyisin Kiuruvedeltä. LP-jutun mukaan nuori Kärkkäinen ajoi Sieviin ja löysi sieltä vaimon, jonka kanssa hänellä on liuta lapsia. Monet pitävät Ylivieskan kasvua Kärkkäisen perustaman "Miesten Tiimarin" ansiona. Kun Kärkkäinen aloitti Ylivieskassa bisneksiään, pitäjässä oli 13 000 asukasta. Nyt ylivieskalaisia on 14 500 ja väkeä tulee lisää kuulema sadan hengen vuosivauhtia.

Kärkkäisen perhe kävi pitämässä Amerikassa sapattivuoden ja tuli siihen tulokseen, että länsimainen talousjärjestelmä on huutavan hukassa. Juha Kärkkäisestä tuli jenkeissä survivalisti. Tien ylittänyt poropari on länsimaiseen talousjärjestelmään perinjuurin pettyneen kauppiaan tulevaa evästä.

Osa amerikkalaisista uskoo, että oma valtio panee täytäntöön massateloitukset, mikäli öljyn hinta nousee taviksen tavoittamattomiin tai ilmastonmuutos pilaa sadot. Satuin näkemaan pätkän survivalisteista kertovaa amerikkalaisdokkaria Foxilta ja pakenin yläkertaan telkun äärestä.

Ajattelin, että kaikkea ei tarvitse tietää. Tuli jokseenkin sellainen olo, että jenkkiläiset eivät enää taida luottaa uusliberalismiin itsekään.

Katajan koulu

Ylivieskan kasvu näkyy siinäkin, että Katajan koulun pihalla on viipale. Rehtori Risto Oja kertoo, että lapsia tulee koko ajan lisää. Ylivieskassa on kaikkiaan yhdeksän alakoulua. Rehtori Oja sanoi, että ne kaikki koetetaan pitää mahdollisimman pieninä yksiköinä.

Yläköulu on Jokirannassa erikseen. Yläkoulussa on 554 oppilasta. Ylivieskan lukiosta kirjoitti tänä keväänä 91 ylioppilasta.

Katajan koulu oli jo yhtenä vuonna aiemmin hakenut Para School Day -vammaisurheiluprojektiin.Para School Day on osa Suomen paralympiakomitean hanketta, jossa kouluissa eri puolilla maata oppilaat pääsevät tutustumaan vammaishuippu-urheilijoihin ja kokeilemaan heidän kanssaan useita paralympialajeja, kuten maalipalloa, pyörätuolirugbya ja -koripalloa, tarkkuuspeli bocciaa, näkövammaisten jalkapalloa ja istumalentopalloa.

Kun ensin pongasimme Katajan koulusta vain arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman ja vuonna 1927 rakennetun vanhan osan, Marian naama venähti. On saanut vanhoista puurakennuksista tarpeekseen. Vanha koulu kohosi Katajan koulun tontilla kuin sakraalirakennus.

Samainen arkkitehti on suunnitellut muun muassa Varpaisjärven, Nilsiän ja Sonkajärven kirkot. Myös Kuopion vanha kaupungitalo, jota ilman tori ei olisi mitään, on Stenbäckin käsialaa.

Ehkä juuri vanha koulu teki Katajan koulumiljööstä viihtyisän. 1980-luvun puolivälissä oli valmistunut uusi koulu. Vaikka viipale ei ollut mikään arkkitehtuurin kukkanen, sen viesti on positiivinen. Koulu ei ole homeessa eivätkä lapset evakossa. Koululaiset eivät vain mahdu enää muualle.

Ylivieska vaikutti muutenkin lisääntyvän, rakentavan ja sisustavan. Taajamassa oli erikoistunut morsiuspukukauppa, lastenvaunuliike sekä lukuisia sisustusliikkeitä.

On vain pienluokkia

Rehtori Risto Oja sanoi, että Katajan koulussa ei puhuta erityisryhmistä tai tatoista. On vain pienluokkia. Pienluokat eivät ole eristetyt omaan rakennukseensa niin kuin Matin ja Liisan koulussa, vaan pienluokkalaiset ovat koko ajan siellä missä muutkin.

Piti matkustaan Pohjanmaalle saakka, jotta löytyi koulu, jossa - ainakin siltä vaikutti - erilaisuutta ei kavahdeta.

Maria valokuvasi pyörätuoli-rugbya ja sisällä olleita vauhdikkaita lajeja. Ja pitihän sitä ottaa Mariasta kuva Suomen paralympiakomitean kehittämispäällikön Katja Saarisen kanssa. Katja Saarinen on alppihiihtäjä.

Para School Day -kiertue on tänä vuonna käynyt siksakkia Rovaniemeltä Kouvolaan, mutta ei missään päin Savoa. Tänään teemapäiväläiskaravaani on Vaasassa Palosaaren koulussa.

Ylivieskaa eri suuntiin

Aku-pakulla näkee paljon sellaisia asioita, joita ei arvelisi lähtiessä näkevänsä. Esimerkiksi sen, että Ylivieskaan näytään rakentavan isoja kalliinoloisia kerrostaloja, vaikka uudehkoja rivitaloja kasvavassa kaupungissa näyttäisi olevan riittämin.

Kävimme Marian kanssa Ylivieskan keskustasta ensin tuohon suuntaan ja sitten toiseen, kun sitä pahuksen pakettiautoa on vaikea kääntää sekä mahdoton peruuttaa. J. Kärkkäisen kaupassakin piti käymän, mutta siinä vaiheessa, kun havaitsimme, että tuossa se nyt on, olimme löytäneet takaisin Iisalmen tielle, olimme menossa oikeaan suuntaan - ja Maria sanoi, että nyt äkkiä kotiin.

Tosin Sikabaariin piti paluumatkalla kurvata. Sikabaarin yhteydessä on pieni makkaratehdas ja palvaamo. Vähän sama systeenmi kuin Väisäsen kotilihassa Taipaleessa. Kävimme myös ihmettelemässä valtatie 27:n varressa olevaa tsasounaa. Se kuuluu Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan pyhäkköihin ja on nimetty Jumalan äidin syntymän rukoushuoneeksi.

Kylä on Kytökylä ja kunta Haapavesi. Jumalan äidin syntymän rukoushuoneen temppelijuhlaa vietetään 8. syyskuuta.