Emma och Uno

ma 23.6.2014

Tikkisen Hannele sai tänään postissa Jarkko Laineesta kirjoitetun minielämäkerran "Elämä kuin runot - yhtä tosi". Se on näppärä kirja, sillä sen saattoi lähettää tavallisena kirjepostina. Nyt on varaa lähettää vain sellaisia kirjoja, jotka menevät läpi postiluukusta. Jos näette minut Ruokaväylässä mittaamassa postiluukkusapluunan kanssa Jari Tervon Esikoista, se tarkoittaa juuri tätä pointtia tekstarikirjakerhossamme.

Nyt kelpaavat vain laihat kirjat.

Minulla on vielä kesken Märta Tikkasen Emma ja Uno, rakkautta tottakai. Lähetin siitä eilen Tikkiselle seuraavan tekstarin: "Voi paski, täällä harmaata, mutta ehkä selkenevää. Tuvan asukkaiden mullitus tänään sitten, kun Maria herää. Löysin eilen hyllystäni Märtha Tikkasen Emman ja Unon. Ne on kirjailijan isovanhemmat."

Ja heti perään tekstarin: "Voi pukama, Märta ilman hoota. Valovoimainen Uno Stadius ottaa vaimokseen nuoren Emma Sjödahlin. Kuksii sille 6 lasta peräjälkeen ja jää Ruotsiin kehittämään kansanopistosivistystä. Karmee tyyppi. Ihana. Hirveä. Lumoava."

Niin. Uno Stadius oli raittiusaatteen miehiä. Kiisteli pappien kanssa Raamatusta. Ja herätti pahennusta silläkin, että kehitti Ruotsissa työväen sivistystä. Tai ehkä etenkin sillä!

Volkkari meni katsastuksesta läpi. Pahiten kärsineet sisäkukat saivat ripauksen multaa juurilleen eilen. Yksi kukka jäi miettimään pihalle, minne haluaa asettua. uuden juorun istutin pistokkaista, mutta annoin vanhoillekin mahdollisuuden. Leikkelin rumasti kaksi juorua melkein kaljuksi. En hennonnut heittää niitä menemään.

EU-vaalien takia kukkaurakka jäi juhannukselle. Tuulikaappikin on ankea, sillä tavallisesti istutan siihen tomaatteja, kurkkua ja chiliä. Nyt tuulikaapissa ei ole kuin Marian sähkäri, jokin autonpenkkien pesuhärveli sekä miljoona kenkäparia.

Matti ansaitsi lentotunteja pesemällä ikkunat. Minä olisin antanut urakan siivousfirmalle. Anopin, jota en ehtinyt koskaan tavata, lapsilleen ostama - ts. jakamaton - hitsauslaite, oli eilen kovassa käytössä. Kohta voin katsastuttaa RFU-Saabinkin. Toivottavasti pian tarvitsemme paljon miehistönkuljetuskalustoa.