Pöljältä tuli punapäälunttu

Miksi vihaan pieniä paikkakuntia?

Myös minun elämälläni pitää olla merkitys, siksi kirjoitan. Päätalokin kirjoitti

ma 28.7.2014

Kirjailija Laura Honkasalo on kirjoittanut nuorten romaanin Metsästä tuli syöjätär. Se on ilmeisesti jonkinlainen terapiakirja nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Metsästä tullut syöjätär on päähenkilön isän nyxä. Olen lukenut Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, mutta jotenkin en ole uskaltanut koskea hänen myöhempään kirjaansa Eropaperit.

Ehkä aika olisi nyt kypsä.

Kyllähän minä olen ollut melkoinen satujen paha äitipuoli, joka lähettää kauniin Lumikin metsään tapettavaksi - tai Eropapereiden hyytävä Raisa. Toisaalta - pahojen äitipuolien tehtävä on saada prinsessat irtoamaan oidipaalisesta isäsuhteestaan ja löytämään todellisen prinssin, joka vie jalat alta.

Minä voisin kirjoittaa omasta kokemuksestani kirjan Pöljältä tuli punapäähuora (Lapinlahdelle). Otsikossa käytin hieman lievempää ilmaisua.

Siitä innoittuneena kirjoitin Ärräpäihin sadannen tuhannen kerran, miksi inhoan näitä pieniä paikkakuntia. Näen aika usein kylän raitilla nyxäni yhden exän. Nyxäni exä on samalla nyxäni virallisen exän nyxän exä. Tämä aina minua oksettaa ja sylettää, mutta sen kanssa voi elää tai sitten kirjoitan paljastusromaanin Lapinlahdesta. Vaviskaa pienet porvarit vesisängyissänne - jos nyt sellaisia enää kellään on.

Höö, miksi minusta tuntuu, että vihaan Lapinlahtea? Siksi etupäässä, että olen täällä aina ja vain sekä ainoastaan Matti Valkosen vaimo. Ei muuta. Eikä joka askeleella tulee vastaan exiä. Leonidkin on ollut kuolleena kohta kaksi vuotta. Ihan selvästi pitäisi saada nyt jotain jännitystä elämään.

Huippublogisti Kemppinen kirjoittaa tänään Päätalosta ja Haanpäästä. On niin kiire, etten ehdi lukea merkintää loppuun, mutta tässä kohtaa jo hurrasin, taputin käsiäni ja levitin palmunlehviä blogisti-kirjailijan jalkain eteen - missä vesj´-Suomessa kulkeneekaan: "Vuosikymmenten merkittävin kirjailija oli Päätalo, jonka kirjoista sadat tuhannet osasivat lukea syväviestin: myös minun elämälläni on merkitys. Päätalon tuotanto on täynnä ihmisiä, jotka hyväksytään, vaikkei tekisi mieli, hyväksytään vaikkeivat he heittäydy tunnustamaan todeksi mitään määrättyä uskonkappaletta, kuten kodin, uskonnon tai isänmaan uskoteltua pyhyyttä." http://kemppinen.blogspot.fi/2014/07/normal-0-21-false-false-false-fi-x-none.html

Tikkisen Hannele on jo yli puolenvälin Evelyn Waughin Menneessä maailmassa. Hotkaisin Halldor Laxnessin Salka Valkan ja olen niin täpinöissäni, etten kykene kirjoittamaan siitä vielä sanaakaan. Sen jälkeen ahmaisin Piper Kermanin Orange is the New Black (ks. eilinen merkintä).

Päätin eilen illalla lihakset huonekalujen siirtelystä kipeänä, että luen Erik Wahlströmin Tanssivan papin loppuun, mutta kun äsken avasin Menneen maailman, olin jo prologista niin hurmiossa, että taidankin ottaa sen Tanssivan papin rinnalle.

Nyt Annalle etsimään vaatekaappia. En enää kestä äitinä ja kasvattajana, kun tyttö mielenosoituksellisesti säilöö vaatteitaan lattialla.