Marjat kerätty

ma 18.8.2014

Heräsin kuudelta, seitsemältä herätin Marian, välissä ehdin lukea hieman John Irvingin Dickens-esseetä, josta pitää kohta tehdä selonteko Tikkisen Hannelelle Varpaisjärven Korpijärven kylään. Kahdeksalta tuli Marian taksi. Vei tytön taas viideksi päiväksi Kuopioon kouluun.

Läksin heti Itäkoskelle marjankeruuseen. Kuuntelin matkalla radiota. Ylestä tuli ohjelma siitä, mitä tapahtuu, kun lapset lähtevät maailmalle. Kuuntelin sitä sata kertaa mieluummin kuin pääministeri Stupidon selvitystä ulkoministerien Ukraina-kokouksesta Berliinistä.

Pääministeri Stupido, blogisti Takkiraudan mukaan mr Empty Suit (To call someone an empty suit implies that you think they are a complete waste of time), pääsee tänään eri uutislähetyksissä sanomaan varmasti noin sata kertaa, että EU-maat ovat valinneet vapaan markkinatalouden.

Voi Jeesus Kristus sentään ja mitä siitä on seurannut? Melkein nälänhätä esimerkiksi Kreikassa. Sitä paitsi, miksi Stupido ei vaadi aseostojemme, kuten AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) yhdysvaltalaisten pitkän kantaman ilmasta-maahan-risteilyohjuskaupan perumista ja ohjusten kärräystä takaisin sinne, mistä tänne tulivatkin, sillä perusteella, että Amerikka sotkeutuu Israelin asioihin.

Tai Irakin. Tässä Juhani Kähärän näkemys www.uusisuomi.fissä:

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173406-yhdysvallat-hyokkaa-taas-irakiin

Ja tässä taas Heinäveden pitkätukkaisen mökin akan Riikka Söyringin:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172238-bbc-the-guardian-usa-uk-suunnitteli-syyrian-valtausta-jo-57-vuotta-sitten

Stupidon omahyväisen diipadaapa-Ukrainan monologin jälkeen oli oikein miellyttävää kuunnella radiosta esimerkiksi Ilkka Kanervaa (kok.) tai Heikki Talvitietä (kai kepu, ehkä, en tuotatiijä varmaksi). Heikki Talvitie lupasi tulla Lapinlahden Venäjä-seuran vieraaksi syksyllä, mutta pitää nyt vähän odottaa, sillä entistä suurlähettilästä tarvitaan näköjään nyt lähes täyspäiväisesti päivystämään uutisstudioissa.

Hieroo sadetta. Katsoin eilen netistä, että sade saapuu Lapinlahdelle tänään kello 15. Ajattelin, että marjat on saatava pois Limaniemen puskista hyvän sään aikana. Mieluummin kuin Stupidon kertausta (Ylessä on todella mäntti uutisfilosofia, uutisissa pyörivät samat pätkät pitkin päivää kun ortodoksisessa liturgiassa) kuuntelin jopa mieluummin puskassa Radio Novaa sekä Enbuskea ja Linnanahdetta.

Vieraanaan inhokkitoimittajakaksikolla oli Marina Guzenina-Richardson, joka ei minusta ole niin tyhmä demari kuin vaikkapa Markus Mustajärvi (vas.ry) on joskus antanut ymmärtää. Ainakin entinen ministeri kertoi olleensa Lappeenrannassa, mikä aina plussaksi luettakoon. Kuopion demarinaisilta hän ei enää kutsua saa, sillä on tehnyt näille seuduin kolme oharia.

Minäpä minä paikkasin Marina Guzenina-Richardsonia viimeisen oharin koittaessa Kuopion demarinaisille. Puhuin monikulttuurisesta avioliitosta ja omasta vapaaehtoisesta burkhastani ortodoksipiireissä.

Kyllä taas hullun maineeni levisi marjamatkallani. Koetin anoa ja rukoilla Matilta mukaani punaista läppäriä, jotta olisin voinut kuunnella Areenalta, mitä haluan - enkä ylilmielisen ja omahyväisen vapaaseen markkinahyperliberalismiin rakastunutta pääministeriä kokoomuksen propagandakanavalta, muttei hän sitä minulle antanut.

Tuppasi Sitikkaan valkoisen raksapomokypärän, jonka kuulokkeissa on radio. Niinpä möyrin Limaniemen yhteisökohteen puskissa kypärä päässä ja kuulokkeet korvilla välillä kuulokkeen namiskuukkelia pyöritellen. Enbuske narisi, että Venäjä on maa, jota hän ei ymmärrä ollenkaan.

Teki mieli huutaa suureen ääneen, että Venäjä on maa, joka ei ole tarkoitettu yksinkertaisille typeryksille. Enbuske on koettanut lukea venäläisiä klassikoita, mutta ei tajua viittauksia eikä huumoria. Voi Hyvä Helvetti. Enbuske varmasti luulee, että Dostojevski on huumorikirjailija. Näin meillä Laajasalon kristillisen kansanopiston käyneet toimittajat!

Marina Guzenina-Richardson oli ihastuttavan murhaava Enbuskea kohtaan.

Paluumatkalla kuuntelin autoradiosta Lanttulataamoa. Studiossa olivat vassari ja ex-hellari-psykoterapeutti Katriina Järvinen ja Pauliina Moona, jota on koetettu saada hellariyhteisössä eheytymään lesbolaisuudesta. Katriina Järvistä olen kerran kuunnellut livenä.

Järvinen piti voimalliseen puheen Vapaus valita toisin -foorumilla Helsingin kulttuuritalolla kesällä 2009. Hän on tuntenut uskonnollisen taustansa vuoksi olonsa omituiseksi vassaripiireissä.

Pauliina Moona on kulkenut pitkän tien Tornion lestadiolaispiireistä henkilökohtaisen uskoon tulon kautta helluntalaiseksi ja eronnut Ajankohtaisen Kakkosen homoillan jälkeen luterilaisesta kirkosta liittyäkseen takaisin vaikuttamaan luterilaisen kirkon asioihin.

Pidin siitä, kuinka Pauliina Moona puhui monta kertaa täysin luontevasti Jumalan rakkaudesta. Uskis. Minäkin pohdin tässä paluuta takaisin Suomen ortodoksisen kirkon omorfin alle. Voisikohan asioihin vaikuttaa siellä? Suhtautumiseen esimerkiksi naispappeuskysymykseen.

Nythän naispappeus- ja yleensä naiskysymys on Suomen ortodoksisessa kirkossa outoa nöyristelyä, kumartelua ja hymistelyä. Homot Suomen ortodoksisen kirkon hierarkiassa etenevät hyvin, kunhan vain osaavat pitää suunsa kiinni siitä, mitä ovat.