Amerikkalaiset työläiset löytävät vielä luokkansa

Ehkä suomalaisetkin työläiset ja pienyrittäjät
tajuavat, että keskiluokka on mielentila

la 15.11.2014

IPU:n agrologi Timo Isosaari vinkkasi kaksi viikkoa sitten meillä pidetyssä tupaillassa "Muuttaako Suomi öljyn jälkeen maalle?" -tupaillassa vai tuliko vinkki seuraavana aamuna aamukahvilla - en ole varma, mutta kuitenkin hän sanoi, että Youtubesta löytyy jenkkiprofessori Richard D. Wolffin alustuksia ja luentoja.

Olin vähän epäileävinen, mahtaako englannin kielen taitoni niihin riittää, mutta tänään uskaltaiduin Youtubeen, sillä haluan kommentoida Itsenäisyyspuolueen IPU:n vaaliohjelmaa ja sen kohtaa markkinataloudesta. Ohjelmaluonnoksen alussa lupaavasti mainitaan tavallaan osallisuustalous, mutta jotenkin asiaan ikään kuin ei varsinaisessa tekstiosassa palata.

Osallisuustalouden mallin ohjaavat arvot ovat wikipediasta lainattuna http://fi.wikipedia.org/wiki/Osallisuustalous:

• Omaehtoisuus: Ihmisillä pitäisi olla päätäntävaltaa suhteessa siihen, kuinka paljon päätös vaikuttaa heihin.
• Tasavertaisuus: Palkitseminen vaivannäön (työhön käytetty aika) ja uhrauksen (työn raskaus) perusteella.
• Solidaarisuus: Osallisuustalous pyrkii edistämään toisten huomioonottamista kietomalla ihmisten intressejä yhteen.
• Moniarvoisuus: Talous edistää laajaa skaalaa mielipiteitä ja kulttuureja.
• Tehokkuus: Talous toimii tehokkaasti, synnyttämättä hukkatuotantoa ja ottaen huomioon ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin

Osallisuustalous rakentaa tuotannon ja kulutuksen ympärille tietyt keskeiset instituutiot, joiden tarkoituksena on luoda yhtälaiset olosuhteet ja mahdollisuudet talouden järjestelylle:

• työntekijöiden ja kuluttajien verkottuneet yhdistykset ja liitot
• osallistuva suunnittelu
• vaivannäön ja uhrauksen perusteella palkitseminen
• tasapainotetut työkokonaisuudet (balanced job complex)

Kun Isosaari esitteli meillä slaidinsa, jossa viimeisenä oli sinänsä mainio vaihtoehtoskenaario "Lokaalitalouksien malli". Slaidissa vaadittiin verotuksen ja byrokratian minimointia. Kuinka ollakaan samat teesit esittelivät Suomen yrittäjäin yhdistys eduskunnalle 7. marraskuuta.

Minusta epätäsmällinen pöpinä verotuksen ja byrokratian minimoinnista on populistista ja pienyrittäjiä kosiskelevaa. Persudemagogian luokkaa. Luin vastapainoksi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professorin Juha Vartolan artikkelin Byrokratia modernin hallinnan muotona, koska olin aiemminkin pohtinut omaa suhdettani byrokratiaan, toimistovaltaan.

Minulla on siihen hyvin läheinen suhde. Byrokratiaa vartenhan tässä firmassa olen. Ja niin kauan, kun yhteiskunnassa on vallalla epäluottamus, raportointia tarvitaan. En oikein keksi, miten muutenkaan esimerkiksi rakennusalan puliveivarit ja virolaisten siirtotyöläisten kusettajat saada kuriin kuin vaatimalla rakennustyömaiden työläisille veronumerot, TES:n mukaiset palkat (tosin tästä en kyllä tiedä, miten verottaja tästä selvän ottaa, ei varmaan mitenkään) ja veronmaksut.

Tosin minimivaatimus voisi olla, että ilmoitusmenettelystä selviytyy sellainekin, jolla on yliopistotutkinto. Nyt tuntuu siltä kuin Ilmoitin.fi -nettikaavakkeen olisi laatinut idioottinörtti, joka istuu mahdollisimman kaukana rakennustyömaasta omassa bittipilvessään. Tämän sanominen ei tarkoita sitä, että haluaisin vähemmän sääntelyä tai byrokratiaa, vaan järkeä ihan niin yksinkertaisiin asioihin kuin nettikaavake.

Olen täällä blogissani ennenkin ihmetellyt, mitä verottaja mahtaa tarkoittaa nettikaavakkeessa työläisen työsuhteen alkamispäivämäärällä. Ei siinä vielä mitään, mutta seuraava kohta on työsuhteen päättymispäivämäärä. Sitähän minä en yli kymmenen vuotta palkkalistoilla olleesta työläisestäni tahdo edes tietää.

Ilmeisesti kohdassa tarkoitetaan ilmoituskuukauden työsuhteen alkamis- ja päättymispäivämääriä kyseisellä työmaalla. Entäs sitten sellaiset työläiset, jotka ovat viikon Vieremän työmaalla, sen jälkeen kaksi päivää Alapitkän omakotityömaalla ja loput samasta viikosta Pielaveden maaneesilla. Seuraavalla viikolla kaikki taas ovat Vieremällä ja loppukuukauden Pielavedellä?

Sitä paitsi. Jos mennään siihen kuuluisaan paikalliseen sopimiseen ja heitetään sääntely helvettiin, sittenhän se vasta sirkus alkaa. Kyllähän mekin riistäisimme työläisiämme oikein mielellämme, mutta onneksi rakennusalalla on vahva ja yleissitova TES.

Vasemmisto-oikeisto

Eilen muuten Li Andersson (vas. tuleva puheenjohtaja) ei päässyt sanomaan oikeastaan mitään Pressiklubilla. Koska toimittajat vääntävät kaiken mihin tahansa muuhun dikotomiaan kuin vasemmisto-oikeisto -jaotteluun, Stillerkin jauhatti kyllästymiseen asti sillä, että valtamedia ei haastattele naisia talousasiantuntijoina.

Li Anderssonin olisi pitänyt repäistä, että kiltit setylit, nyt ei puhuta mies-nais-asetelmista, vaan siitä, että IMF ja OECD ovat kääntäneet kelkkansa maailmantalousasioissa. Olisi voinut sanoa, että mikä tahansa valtamedialle käy, kunhan ei jälkikeynesläinen tai marxilainen talousasiantuntija. Tai sellainen, joka tunnistaa sanan uusliberalismi.

Jouni Tervo jäi pöpöttämään jotain sellaista, että vähän aikaa sitten vasemmistonuoret ovat olleet mielenosoituksissa IMF:ää vastaan. Li Andersson olisi voinut sanoa, että kyllä kannatti osoittaa mieltä - katsokaas nyt; IMF:kin kannattaa jälkikeynesläistä talouspolitiikkaa.

Lisäksi koko ajan eilen Ylen Pressiklubilla Hesarin hymykuoppainen politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari näytti siltä, että oli yhden Li Anderssonin syönyt ja toista teki mieli. Hänen katsettaan voi lähinnä luonnehtia sanalla lumoutunut. Jouni Tervo puolestaan näytti juuri niin tyhmältä ja mitään lukemattomalta EVA-propagandan toistelijalta kuin ennenkin.

Ärräpäihin linkkasin jenkkiproffa Richard D. Wolffia:

Tässä klipissä Wolff sanoo, että amerikkalaiset työläiset löytävät kyllä luokka-ajattelun ja alkavat toimia:

https://www.youtube.com/watch?v=euH3pAuLuko

Tämähän herättää toivoa. Minä olen aina ajatellut, että koska Amerikassa maailmantalouden sössivät, sieltä löytyy myös vastaus kysymykseen, mitä tehdä. Shto delat?