
to 13.11.2014
Ylen aamutelevisiossa toimittajatutkintolainen poika Juha Hietanen haastatteli Suomen yrittäjien edustajia, jotka silmät sikkarassa koettivat olla studiossa terävinä. Toinen oli nimeltään Neimala ja toisella oli ruskea parta. Puhuivat siitä, että myös mikroyritykset, alle 10 henkeä työllistävät yritykset, voivat olla mukana Suomen vientiä edistämässä.
Vaikka olenkin päättänyt Juha Hietaselle antaa anteeksi, että on toimittajatutkinnon poika, joita opiskeluaikaan tarvittiin lampun vaihtoon kymmenisen - yksi vaihtoi lamppua, viisi pyöritti taloa ja neljä teki asiasta hauskan jutun -, olin kuulevinani hänen äänestään hienoista alentuvuutta kysymyksessä:
"Onko todella alle kymmenen hengen yrityksissä reaalisia mahdollisuuksia kansainväliseen kauppaan?"
Sillä viisiin. Aivan kuin neuvottteluissa Ylä-Savon Kehityksen Rautainen Savo -kallispalkkaisten lussuvirkamiesten kanssa. Ensin meille yrittäjille järjestettiin lipevä tilaisuus julkisesta rahoituksesta, jossa kaikenmaailman ylihyvinvoivat mussukat esittelivät eri rahoitusvaihtoehtoja, ja sitten kun yrittäjäpolo menee esittelemään vaatimatonta innovaatiotaan, tulee hienovaraisen, sivistyneesti, mutta määrätietoisesti, ylenkatsottua ulos konttorista.
Suomi onnistuu -paneeli on tulossa nyt. Olin kuulevinani, että studiossa on Tela-johtaja Suvi-Anne Siimes (ent. vas. nyk. nusu, varmaan uuslib.). Piti tulla tupaan katsomaan isolta ruudulta.
Olen lähdössä Kuopioon Maria palaveriin ja sen päälle kehityskeskustelutan nuoren työntekijämme, joka valmistunee rakennuskonservaattoriksi vuoden loppuun mennessä. Ulkomaankauppaakin sitä opiskellaan tässä firmassa, vaikka olemmekin viheliäinen pikkupulju.
Uusi restaurointimestari on tulossa ja jatkamme myös johtamisen tarkastelua. Ihan piruuttamme kehitämme firmaa ja tarjoamme urakoita, maksamme hyvin koulutetuille työläisillemme TES:n mukaista palkkaa sekä vähät välitämme alentuvista hapattajista.
Siilinjärven kirjastosta
Näin sitä aina muistaa, että tämä työhän on itse asiassa mukavaa. Kehityskeskusteluhaastatteluja voi tehdä joutumatta purkamaan omia muistiinpanojaan jutuksi. Ja voi säädellä itse työaikansa. Niinpä tulin kotimatkalla tänne Siilinjärven kirjastoon lukemaan siivun Pentti Haanpäätä. Löysin Haanpään ohukaisen Noitaympyrän, hyllystä sekä Heikki Räisäsen omaelämäkerrallisen Taistelua ja tulkintaa - raamatuntutkijan tarinan.
Niitä katselen ja koetan kuitenkin pysytellä vielä hetkisen Kalle Päätalon Nousevan maan parissa, sen jälkeen palata Dostojevskin Idioottiin ja vain panna merkille, että Räisäsen, eksegeetikon omaelämäkerta tulisi joskus lukea.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]