Ely-keskukset suojautuvat asiakkailta

Tehokkuuden toiveuni

ma 17.11.2014

Päivän vitutus. Viime viikolla raksafirman tilille oli plumpsahtanut kaksitonninen seuraavin tiedoin: ELY-KESKUS, RAKENNUSPERINNÖN HOITOAVUSTUS. Tämänpäivisen merkintäni tausta-aineistona on Ville Yliaskan tutkimus Tehokkuuden toiveuni - uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle.

OECD:hän junaili Suomeenkin uusliberalistisen New Public Managementin, uuden julkisjohtamisen mallin. Uusliberalististen mallien tarkoituksena oli, että suojatyöpaikoissaan loisivat byrokraatit pakotetaan asiakaslähtöisyyteen. NPM:n kriitikkojen mukaan uudistukset kasvattivat kyllä ylempää hallintoa ja arviointiteollisuutta, mutta ohensivatkin asiakaspalvelua.

Voi te Ely-keskusten pulut ja muut kuormittuvat virkamiehet, te olette vain OECD:n NPM:n tahdottomia uhreja! Ei mene kauaakaan, kun saamme yhdessä nauraa NPM:lle kuin pahaiselle naisten PMT:lle.

Aloin kysellä Lapinlahden kunnasta, onko Limaniemen hoitoavustus eksynyt meille. Ehkä on, ehkä ei. Aloitin kyselemisen läheltä, sillä tiesin, että Ely-keskuksen kanssa asiaa on aivan turha hoitaa, jos ei varaa aikaa ja tupakkia. Tällä viikolla aikaa ei ole, sillä on Marian Kysin käynti sekä palkanlaskuviikko. Kaiken lisäksi en polta, mutta harkitsen vakavasti ryyppäämään ratkeamista, vaikka täysraitis olenkin, sillä Ely-keskuksien viestintä on perseellään.

Tänään arvelin, että ennen kuin maksan tilimme tyhjäksi, on syytä edes kohteliaasti kysyä Ely-keskukselta, kenen avustus meille on tullut. Soitin kolme kertaa valtakunnalliseen Ely-keskusten vaihteeseen ja joka kerta selitin saman asian ääni puhelu puhelulta kiristyen.

Valtakunnan keskusrouvat - heitä oli kaikkiaan kolme - kuuntelivat kyllä kohteliaasti. Kysyivät rauhallisesti, kuuluisiko asia ehkä Pohjois-Savon Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen ylitarkastajalle Eeva Pehkoselle. Tiuskaisin, että ei taatusti. Ylitarkastaja tuskin makselee käytännössä rakennusperinnön hoitoavustuksia edes oikeille tileille.

Sen jälkeen keskusrouvat lukivat nimilistaa ja tulivat nimen Eija Matra kohdalle. Sanoin, että tuntuupa tutulta - ikään kuin Eija Matra olisi ollut töissä Kuopion läänin työvoimapiirissä 23 vuotta sitten, kun minä olin Kuopion läänin työvoimapiirin tiedottaja - yhdistäpä hänelle. Eija Matra tuntui ihmiseltä, jolle uskaltaa esittää kummallisen kysymyksen.

Ongelmana vain oli, että aina, kun toisessa päässä Pohjois-Savon Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella vastattiin puhelimeen, puhelu meni poikki. Kolmannella yrityksellä jätin soittopyynnön, mutta sen aikana puheluni alta kuului koputus. Selitin asiani neljänteen kertaan ja sain Eija Matralta avustuksen maksatuksia käytännössä hoitavan puhelinnumeron.

Jos en olisi toimittaja, olisin jättänyt asian siihen ja soittanut kiltisti samaani puhelinnumeroon. Mutta koska halusin samalla olla piinallisen aktiivinen kansalainen, joka antaa asiakaspalautetta, kerroin härdellistä seikkaperäisesti Eija Matralle, joka vei puhelimensa Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallintojohtajalle Tommi Huttuselle.

Selostin asiani hänelle, mutta en tarpeeksi alleviivannut, että kyseessä on asiakaspalaute, jota antaa entinen Kuopion läänin työvoimapiirin tiedottaja huolissaan siitä, että pikku kansalaiset soittelevat esimerkiksi Ely-keskuksen ylijohtajalle rakennusperinnön hoitoavustuksen väärästä maksatuksesta.

Ely-keskuksen johtajan puhelinnumero Ely-keskuksen sivuilta nimittäin löytyy. Kuten hyvin auliisti löytyvät muidenkin vastuualueiden johtajien puhelinnumerot. Jokin puhelinnumerologiikassa ontuu, sillä asiakkaiden kiukkuisia puheluita ei ehkä ole tarkoitus johdattaa johtajien puhelimiiin. Ymmärsin nimittäin niin, että alueellisten Ely-keskusten asiantuntijoiden tai muiden työntekijöiden puhelinnumeroja ei ole saatavilla kyseisten virkamiesten työrauhan vuoksi.

Olenkin nyt vakavasti huolissani Ely-keskusten erilaisten yli- ja muiden johtajien työrauhasta. Seuraavaksi jos minulla on jotain maksastus- tai muuta asiaa, soitan suoraan johtajille. Useammalle. Ja jokaiselle lupaan selostaa yhtä monisanaisesti ongelmani.

Melko huvittavaa muuten, kun ajattelee. Olisin nimittäin tarvinnut vähän aikaa sitten Vammaisten, vaivaisten, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyysfoorumiin asiantuntijaa. Miksi en soittanut suoraan kyseisen vastuualueen johtajalle. Sen sijaan kuin salapoliisi suoritin erinäisiä google-hakuja erinäisillä ristikkäishauilla ja löysin tarvitsemani asiantuntijan puhelinnumeron. Taisi olla http://www.edustajat.fi/pdf/ely_keskukset.pdf -nettisivuilta.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallintojohtaja vaikutti hieman hidasjärkiseltä, sillä kun selitin asiani, käytin konkreettista omaa esimerkkiäni onnettomasta rakennusperinnön hoitoavustuksesta rakennusliikkeemme tilillä - ja johtajaparka luuli, että minulla ei vieläkään ole Paula Kettusen puhelinnumeroa.

Soitin Paula Kettusen puhelinnumeroon ja toisessa päässä oli vastaaja. Jätin vastaajan viestin: "Tämä on Pia Valkonen Rakennus- ja restaurointiliike Lapiomies Oy:stä Lapinlahdelta. Meille rakennusliikkeen tilille on tullut kaksi tuhatta euroa rakennusperinnön hoitoavustusta. Avustus ei kuulu meille, mutta pidämme mielellämme rahasumman itsellämme, sillä kyllä minun työaikaani on kulunut ylimääräisen ja väärälle tilille eksyneen rahasumman murehtimisesta ainakin kahden tuhannen euron edestä. Lähetän pian asian käsittelystä laskun teille, sillä tästä on tullut hyvin paljon puhelinkulujakin."