
ke 25.3.2015
Olen selkeästi kärsinyt vaaliväsymyksestä. Vaaleja on jotenkin liikaa, kun niitä tuppaa olemaan joka vuosi. Näissä vaaleissa olen tehnyt kaiken, mitä jaksan, ja se ei ole paljon se. Vaivoin olen saanut taitettua Savo-Karjalan kommunistien Punaiset Sanomat ja Savo-Karjalan vasemmistonaisten Ämmän Äänen ja Ämikseen yhden vaivaisen pääkirjoituksen päkerrettyä.
Siinä vaiheessa, kun Pohjois-Savon vasemmistonaiset linjasi keväällä kampanjointiotsikoksi Punainen tupa, ajattelin, että tämä ei nyt vain ole "mun juttu". Toivoin koko kesän, että Juuan punatukkainen papitar Ritva Väyrynen lähtisi ehdolle ja sähköistäisi vasemmistonaisten vaalikampanjaa.
Niin Ritva lopulta tekikin, mutta minulta ehti into valua nolliin sitä odotellessa. Alia Dannenbergin Vasemmistoliiton listoilla olon tiedostin oikeastaan vasta, kun taitoin hänen aivan erinomaisen juttunsa kommunistifyysikko Emmy Noetherista. Ihastuin Aliaan Vasemmistoliiton Tampereen puoluekokouksessa - kuten muutkin Pohjois-Savon vasemmistomiehet. He eivät saaneet kokoussalista silmiään Aliasta irti - kuten lappilaiset selkäni takana Komulaisen Heidin (vas. levossa) verkkosukkahousuista.
Koko kesän ajan purnasin tekstarilla Hannulan Ullalle, että perkeleenmoista täti- ja jakkupukumeininkiä koko vasemmistonaisten touhu. Onneksi tulivat pohjoiskarjalaiset punahilkat ja Siilinjärven Ville Vallaton Kuivalainen. He energisoivat kuviot.
Ja onneksi on Pohjois-Karjala.
Eilisillalla tein huonovatsaiselle itselleni - olin käytännössä ainoa, joka pystyi tässä perheessä jotain syömään - risottoa kerman ja kermajuuston kera ja samalla katselin sekä kuuntelin Ylen Areenalta vaalipaneelia Joensuusta. Paneelissa oli Ärräpäät-sähköpostilistalta kommari Martti Vaskonen ja STP:n ihanan pirullinen Juhani Tanski.
Lisäksi tunsin paneelista Komulaisen Heidin kannattaman Anni Järvisen (vas.) ja vihreiden Krista Mikkosen.
Huvitti, kun Vaskonen oli pantu aakkosjärjestyksen mukaisesti istumaan kepun Anu Vehviläisen viereen. Anu Vehviläinen liikenneministerinä ollessaan lakkautti Itä-Suomesta köyhien hotellit eli yöjunat sekä Savon että Pohjois-Karjalan radalla. Vaskonen oli mukana johtamassa yöjunakapinaa ja noihin aikoihin taitoin ensimmäisen Punaisen Sanomani.
Liikenneministeri Vehviläinen vain vaivoin otti yöjunakapinalaiset vastaan. Muistan, kuinka olisi tehnyt niin mieli taittaa lehteen salamasilmät saanut liikenneministeri, joka leukaperät kireänä kuunteli kansalaisdelegaation epätoivoista sanomaa. Anu Vehviläinen näytti siinä aivan punasilmäiseltä pirulta!
Kiltti pieni taustatekijä
Nyt vielä pitäisi jakaa Ämmän Ääntä laatikoihin. Toisaalta. Enhän minä ole Lapinlahden vasemmisto ry:ssä mikään muu kuin Matti Valkosen kiltti pieni sihteeri, joka tekee järjestön yhdistysrekisteri-ilmoitukset. Miksi minun Ämmän Äänen päätoimittajana pitäisi olla lehden Lapinlahden jakelupäällikkö?
Haha, 1990-luvulla olin aivan täysi Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestöä ja sen yhdistysrekisteripapereita. Tuskissani ajattelin, että kyllä on politiikka sisällyksettömäksi mennyt, kun pääosissa on yhdistysrekisteripapereiden täyttäminen.
Ajattelin äskettäin äkeänä jopa, että aivan sama, saako Vasemmistoliitto Savo-Karjalasta nyt läpi ketään. Toisaalta sekään ei olisi huono vaihtoehto, jos vihreät vihdoinkin saisivat kansanedustajan - kunhan vihreiltä tuleva kansanedustaja vain olisi Krista Mikkonen tai Anne Paulo-Toivanen.
Krista Mikkonen on ollut tähän mennessä paras vihreiden Kansantaloutta tasan kaikille -alustaja Iisalmessa. Selkeämpi kuin itse Heikki Hiilamo. Toki Mikkonenkin otti esille epäilyttävän rakennusteollisuuden masinoiman elinkaarihankemallin, jota kuitenkin vihreät Kuopiossa olivat käsittääkseni Jynkän ja Karttulan Syväniemen kouluasiassa vastustaneet.
Mitenköhän muuten vasemmistoliittolaiset olivat tässä kysymyksessä äänestyskäyttäytyneet? Jahah, aloitteen koulujen rakentamisesta siten, että rakennuksen omistajana säilyvät kuntalaiset, oli tehnyt demari Jaakko Kosunen. Hyvä homma, Kosunen lienee Marian Mäntykangas-opettajan kaveri, jos oikein ymmärsin.
Olivat katselleet vaalivideolta sekä vassin Korhosen Kaisaa ja Selman äitiä Väyrysen Ritvaa. Maria muisteli, että toinen rautainen pohjoiskarjalainen vammaisen äiti Simosen Ritva olisi ollut viime eduskuntavaaleissa. Niin oli! Muistaakseni Riston äiti Simosen Ritva on jossain vaiheessa ollut demari, mutta eduskuntavaaleissa vuonna 2011 hänellä oli taustallaan valitsijamiesyhdistys.
Ehkä Ritva sitten neljän vuoden päästä innostetaan vaikka vasemmistonaisiin. Vasemmistoliitossahan ei erityisesti ole tarvis olla vasemmistolainen. (Tähän kohtaan sarkasmivaroitus, kuten Riikka Söyringillä on tapana panna.)
Rakennuslehti kirjoittaa korskeasti otsikolla Kuopio haluaa lisää elinkaarikouluja. Kuopioko haluaa? Kuopion porvarit haluavat äänin 35-29. http://www.rakennuslehti.fi/2015/03/kuopioon-lisaa-elinkaarikouluja/
Yhteisiä juttuja
Anne Paulo-Tuovisen (vihr.) haastattelin Tiedon Jano -päivien perjantai-iltana. Löysimme yhteisen fanitettavan. Myös Anne Paulo-Tuovinen pitää Ozan Yanarista. Enkä muiden ehdokkaiden tavoitteista ole pongannut termiä kiertotalous. Lisäksi Anne Paulo-Tuovinen on Attacin jäsen.
Nauroimme yhdessä makeasti, kun kerroin, että ensimmäisen kerran liityin Attaciin vuonna 2003. Silloisella liittymisrupeamalla ei järjestöstä kuulunut mitään ja tajusin aika nopeasti, että Attac vähät välittää taviksista. Tuomas Yli-Anttilan kirjasta Politiikan paluu myöhemmin luin, että Attacissa oltiin oltu 1990-luvulla aivan kauhuissaan siitä, että kommarit valtaavat järjestön. Oli kuulema kulunut paljon aikaa, tupakkia ja kahvia, jotta sellainen kauheus olisi päästy torjumaan.
Sangen kiintoisaa! Järjestö, joka valitsee jäsenensä - kommarit eikä maalaiset - älkööt vaivautuko. Anne Paulo-Tuovinen murjaisi, että tjaah, eikö niitä rouva Pöljältä kiinnostanut. Nauroin niin, että pissat meinasivat tulla housuihini; ei todellakaan!
Ehkä meillä jossain vaiheessa on kasassa Attacin Savo-Karjalan paikallisosasto. Ihan piruuttan. Että oltaisin malka silmässä tai pilke otsassa tai hirsi niskassa tai jotain eliittimäisessä sekä helsinkiläiskeskeisessä Attacissa. Pitäisikö perustaa maaseutu-Attac?
Uusliberaalipuolue Vasemmistoliitto
Olin vihreä, kun osuin vahingossa Suomen demokraattiseen nuorisoliittoon Kuopion Ruplalle töihin vuonna 1993. Vihreä olin sen vuoksi, että syksyllä 1985 Tampereen yliopistoon opiskelemaan tulleena äärikepulaisten ja maalaisten vanhempien lapsena havaitsin, että yliopistolla nauretaan maaseudulle ja maalaisille sekä inhotaan vasemmistolaisia.
Vihreät oli jotain raikasta ja josta kaikki toimittajat tykkäsivät. Tahdoin olla niin kuin kaikki muutkin.
Vasemmistoliittoon liityin sen perusteella, että toveri Jouko Nokke Nuutinen seisoi kerran SDNL-konttorini ovella - hänen oma vassukonttorinsa oli saman käytävän päässä - ja sanoi vilpittömän ujosti: "Jos sulla ei ole muuta tekemistä, liity Vasemmistoliittoon."
Liityin puolueeseen. Siinä kulkaas oli meikäläisen vasemmistolaisuus. Olin Tampereen yliopiston toimittajatutkinnosta ammentanut koko 1980-luvun lopun ajan allergisuutta niin ay-liikettä kuin perinteistä järjestötoimintaa kohtaan. En esimerkiksi lähtenyt mukaan vuoden 1993 murrostorstamiekkariin Helsinkiin, sillä se oli inhan ay-liikkeen järjestämä.
(Ampukaa minut tai antakaa anteeksi.)
Upeat ja seksikkäät kommarit
Liityin Vasemmistoliittoon, mutta jokin hiersi. Olin Vasemmistoliiton kouluttama Pohjois-Savon EU-tiedottaja, mutta tuntui siltä, että ainoat, jota EU kiinnosti sillä tavoin, että opeistani oli jotain iloa, oli kommarit Kuopion VEU:ssa. Niinpä olin mukana Kuopion VEU:ssa ja kävin murskautumassa EI-puolella erilaisissa EU-vaalipaneeleissa.
Minähän en ole ihan aikuisten oikeasti koskaan tykännyt olla esillä.
Jokin hiersi. Minusta Kuopion kommarit olivat upeita. Totta kai rakastin salaa Jari Tertsusta, onhan hän työläinen ja kommari, sekä upeaa Anne Ruuskasta, jolla oli kaksi puoliksi afrikkalaista lasta. Ihailin heitä kumpaakin avoimesti. Minusta he olivat vasemmistolaisia. Vasemmistoliittolaiset eivät olleet oikein mitään.
He olivat pääasiassa mykkänä Ruplan puuduttavan tylsissä kokouksissa.
Teimme vaalien 1995 SDNL:ssa Atik Ismailin vaalityötä. Atik loikkasi juuri ennen vaaleja vihreisiin. Ymmärsin häntä. Olisin tahtonut itse loikata perässä takaisin.
SDNL:n jäsenet tosin olivat pääasiassa humalassa. Anarkistitkin olivat usein humalassa, mutta siitä huolimatta he järjestivät itse pikku pennosillaan vaikka mitä rasisminvastaista kampanjaa innolla. Niinpä asetelma oli kummallinen. Minä SDNL:n järjestötyöntekijänä organisoin Suomen Anarkistiliiton ideoimia juttuja.
Ja anarkisteja tunki Ruplalle ovista ja ikkunoista. Kun Juankosken rehuvarastot alkoivat roihuta, vieraannuin kuvioista. Minusta turkiseläinten vapauttaminen ei ollut ensisijainen tehtävä, kun mahän oli jäämässä massatyöttömyys. Ärsytti, että Animal Liberation Front -tyypit mielestäni mieluummin elämöivät söpöillä pehmoeläimillä kuin Suomen työttömillä.
Mutta Suomen työttömäthän eivät olleet lainkaan hellyttäviä.
Tikkisen Hannele kirjoitti, että kirjoitan liian pitkiä blogimerkintöjä. Niinpä päätän tämän Vasemmistoliiton miettimisen tältä päivältä tähän ja tuumaan vain, että nauratti, kun luin Sirpa Puhakan Vasemmistoliiton syntyä. Yhtenä perusteena uuden puolueen perustamiselle oli se, että vanhoissa SKDL-kuvioissa oli paljon päällekkäisyyksiä.
Esimerkiksi Kittilän Jeesiöjärven pioneeriyhdistyksen aktiivi kertoi näin: "Mie tein aloitteen Jeesiöjärven pioneereissa. Kannatin sitä Jeesiöjärven SDNL:ssa ja siunasin asian Jeesiöjärven SKDL:n osastossa."
Muistan, kuinka itse aloin toivoa joko kuolemaa tai paikkakunnan vaihdosta - eihän kunnallispolitiikasta muuten pääse eroon, kun olin vapun 1995 alla kokoustanut kolmena iltana Ruplalla peräkkäin. Ensin oli Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestön kokous, joka velvoitti Työrukkasen valmistelemaan vappua. Työrukkasen kokous oli seuraavana iltana. Se velvoitti vappua valmistelevan toimikunnan valmistelemaan vasemmistovapun Kuopion torilla ja vappua valmistelevan toimikunnan kokous oli sitten kolmantena iltana.
Arvatkaapas, kuka istui perse homeessa kaikki kokoukset läpi?
(Tänään en kirjoita mitään IPU:sta. Lukekaa tämä: http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190848-pietarin-reissun-aarioikeistolaiset)
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]