Demarien syytä
pe 27.3.2015
Me kaikki menimme uusliberaaliin halpaan. Ja varmaankin Vasemmistoliiton perustaminen oli välttämätöntä, sillä illman sitä en nyt olisi tässä. Eihän se ihan mennyt niin kuin stromsössa. Hamutessaan suorastaan epätoivoisesti uusia kannattajia uusi puolue menetti ay-väen, perinnetyöläiset että vähän punaisemmat tyypit.
Puolueeseen pääsivät ne vanhat tekijät mukaan, jotka suorittivat porvarien edessä erilaisia alituisia katumusharjoituksia.
Mutta että ihan oikeasti. Demareiden pitäisi tehdä tili menneisyytensä kanssa. Lueskentelin eilen kokemäkisen kokoomuslaisen Jorma Jaakkolan kirjoituksia. Jaakkkola on keräillyt demarien itsensä kirjoittamia kirjoja, jotta saisi selvää siitä, mitä lähimenneisyydessä on tapahtunut ja mistä uusliberalismi oikein on Suomeen tullut.
Uusliberalismi on ideologia, jonka mukaan valtion omaisuus on myytävä ja kaikki yhteinen omaisuus yksityistettävä. Rakennusteollisuuden masinoima elinkaarihankemalli on yksi esimerkki.
Kalevi Sorsa on kirjoittanut kirjassaan Uusi itsenäisyys (v. 1992) seuraavaa sivulla 261:
"Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä. ” http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV
Kohta on vielä käytävä tsekkaamassa kirjastosta. Niin uskomaton se on.
"Kuntauudistus"
Hampaankolossani on vielä "kuntauudistus", johon tosiaan Vasemmistoliiton hallitusohjelmaneuvottelijat puolueensa sitouttivat. En tiedä, oliko asiasta mitään apua, mutta kyllä me Mustasaaren ruotsinkielisen Stefan Håkansin kanssa koetimme pitää Vasemmistoliiton sähköpostipohjaisessa kuntaryhmässä ääntä kuntien asukkaiden itsehallinnon puolesta niin kuin hyvien perustuslaillisten vasemmistolaisten kuuluukin.
Koetin vielä entiselle puoluesihteeri Sirpa Puhakallekin pressanvaalien yhteydessä puhua, että muistakaa nyt herran tähden edes puoluehallituksessa pienten, maalaisten, umpikepulaisten ja itsenäisten kuntien asukkaat. Demokratia - kansan valta - kuuluu meillekin, vaikka herraparatkoon kepulaiset ovat yleensä ensimmäisenä olleet vetämässä yksinäisiä vassaripoloisia kunnallispolitiikan kölin ali.
Aina, kun kepulaiset alkoivat noissa taistoissa vituttaa - siinä mielessä, että mitä vittua minä rehkin nyt tässä kepun piikkiin - , visioin mieleeni pienen Tervon yhtä pienikokoisen ja vaatimattoman kepunaisen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kökkömävaltuuston kokouksessa. Mietin, että häntä minä puolustan enkä häikäilemättömiä kepulivaltakettuja.
Vasemmistoliiton puoluehallituksen kanta kuntauudistukseen oli sitten ihan ok, mutta seuraavaan Vasemmistoliiton kunta-asiain ryhmään minua sitten ei enää valittukaan, vaikka sinne hain. En ihmetellyt sen enempää asiaa, vaan jatkoin valitsemallani linjalla ja päätin, että kun kerta ei minua näissä piireissä erityisesti kaivata, voin olla vapaa.
Se oli itse asiassa helpottavaa.
Teen, mitä haluan ja liikun sellaisissa piireissä - sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostavia. Ajatteluuni vaikutti esimerkiksi Oulun entinen vassari Juha Tapio, joka teki samantyyppisen ratkaisun, ja Henri Björklid, joka on ollut aktiivisesti mukana Nyt saa riittää -miekkareissa.
Taivahan tosi on, että oikeastaan kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat kääntyneet tavallaan kansalaisia vastaan. Kuten irlantilainen politiikan tutkija Peter Mair on sanonut (ei kun lainannut kirjassaan Ruling the void hollantilaista Rudy Andewegia): Puolueista on tullut vallankäytön oikeuttajia tavallisen kansalaisen suuntaa.
Tämän kanssa on vain elettävä. Vasemmistoliitto on mukava vaaliorganisaatio, sillä muuta se ei näiden pirullisten toinen toistaan seuraavien vaalien vuoksi voi ollakaan. SKP-läiset sekä IPU-laiset etsivät ja lohkovat sellaista tietoa, mitä vaalien kanssa naimisissa olevat loivat vassukat eivät ehdi edes huomata.
Ja jos teistä tuntuu nyt siltä, että jauhan samoja asioita koko ajan, se varmaan johtuu siitä, että jauhan samoja asioita koko ajan. Minä mietin näitä yökaudet.
Hallituksen lanseeraamassa "kuntauudistuksessa" oksetti häikäilemätön valehtelu. Ei se mikään uudistus ollut - se oli EU:n NUTS-aluejaon saattaminen Suomessa toimeen. NUTSin aloitti kyllä jo Matti Vanhasen hallitus Paras-lailla, josta tuli kansan suussa Kupru.
Jos asia olisi esitelty niin kuin se on, olisi keskustelukin ollut jotenkin reilumpaa. NUTSista kuulin ensimmäistä kertaa lukiessani Maaseudun Tulevaisuudesta Timo Soinin (se nykyään jotenkin hiljainen ja murheellinen persu, tiedättehän?) kolumnin.
Nyt onnistuin kopioimaan netistä tänne NUTS-aluejakodokumentin vuodelta 1993:
http://www.promerit.net/2011/09/kuntajuttu/
Miksi kunnat pakotetaan yhteen?
Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi,. että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen
Näin kirjoittaa Sven-Olof Jakobsson Kokkolasta Keskipohjanmaa -lehdessä (11.9.2011) ja jatkaa:
Moni varmaan ihmettelee käynnissä olevaa kuntaliitoshysteriaa, ja ehkä myös tapaa, jolla päättäjämme kohtelevat meitä. Perustellen kuntaliitoksia taloustilanteen parantumisilla, jättävät he kertomatta, että Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS-jako, jonka viimeisiä vaiheita nyt toteutetaan.
Onko siis nykyisessä kuntien talousahdingossa kysymys EU:n aluehallinnon pakkototeuttamisesta? Eli, ovatko Suomen kuntataloudet tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, koska kuntaliitokset eivät vapaaehtoisesti onnistu? Suurkunnista kun ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden taamiseen.
ntalaisten peruspalveluiden takaamiseen.
Ulkoministerössä tallennetusta suunnitelmasta paljastuu seuraavaa:
* NUTS I – viisi (5) suurlääniä, jotka Jouni Backman oli jo toteuttanut Paavo Lipposen hallituksen sisäministerinä.
* NUTS II – yhdeksäntoista maakuntaa, jotka oli jo valmiiksi sopeutettu EY-tukien jakelu- ja valvonta-alueiksi, eli TE-keskuksia varten.
* NUTS III – kahdeksankymmentäkahdeksan (88) pientalousaluetta, joista nyt tehdään PARAS-lain edellyttämät suurkunnat. Niiden tehtäväksi tulee peruspalveluiden ”turvaaminen”
* EU-neuvotteluja varten tehty 88 pientalousaluetta esittävä kuntakartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa 22.7.1993.
Näyttää siltä, että Suomen kuntien yhdistämisen tavoitteena ei suinkaan ole yksittäisten kuntien talouden parantaminen, vaan EU-aluehallinnon – NUTS III:en pakkototeuttaminen.
Tämän tietävät todennäköisesti useimmat päättäjistämme.
Näin Sven-Olof Jakobsson Kokkolasta.
Tässä ”Pekkarisen kuntakartta”.

NUTS 1 | NUTS 2 | NUTS 3 |
Pääalueet | Koodi | Suuralueet | Koodi | Maakunnat | Koodi |
Manner-Suomi |
FI1 |
Itä-Suomi |
FI13 |
Etelä-Savo |
FI131 |
|
Pohjois-Savo |
FI132 |
Pohjois-Karjala |
FI133 |
Kainuu |
FI134 |
Etelä-Suomi |
FI18 |
Uusimaa |
FI181 |
Itä-Uusimaa |
FI182 |
Varsinais-Suomi |
FI183 |
Kanta-Häme |
FI184 |
Päijät-Häme |
FI185 |
Kymenlaakso |
FI186 |
Etelä-Karjala |
FI187 |
Länsi-Suomi |
FI19 |
Satakunta |
FI191 |
Pirkanmaa |
FI192 |
Keski-Suomi |
FI193 |
Etelä-Pohjanmaa |
FI194 |
Pohjanmaa |
FI195 |
Pohjois-Suomi |
FI1A |
Keski-Pohjanmaa |
FI1A1 |
Pohjois-Pohjanmaa |
FI1A2 |
Lappi |
FI1A3 |
Ahvenanmaa |