Tein, mitä halusin

Sitä samaa, mitä teen muutenkin

su 26.4.2015

Oili Orispää (os. Partanen) täyttää tänään 50 vuotta. 24 vuotta sitten levisi Tšernobyl.

En voi millään käsittää, että olen saattanut synnyttää SM-tasoisen tyttölentopalloilijan. Nyt Annan joukkue Matin kuljettamana kävi häviämässä melkein koko lopputurnauksen Kuortaneella. Kilvoittelua. Voittivat sentään Pieksämäen ja Raahenkin peli oli ollut tasaväkinen.

Ei Annan urheilullisuus ole äidiltä. Sutjakkuus ja lihakset ovat kyllä Ljuhanov-geenejä.

Ja pääasia on, että Anna jaksaa roikkua mukana. Väsynythän lapsi on kuin mikä. Paluu Kuortaneen-turnauksesta on myöhään. Luvassa on kiukkua ja ovien paiskontaa iltamyöhällä. Maria tänään käy Hanyassa ortodoksisessa kirkossa ja illalla sille pienikokoiselle venusherkkusuulle on luvassa kreikkalainen ilta kreikkalaisine menuineen.

Minä uhosin, että nyt viikonloppuna teen ihan sitä, mitä haluan, jos haluan. Eilen lojusin puolille päivin saunatakissa tietokoneella, pesukoneet pesivät pyykkiä. Sitten imuroin käytävän, keittiön ja tuvan. Keittiön luuttusin ja panin astianpesukoneen päälle. Tein sitä samaa, mitä muutenkin lauantaisin ja sunnuntaisin, jos ei ole kalenteriin pantuja menoja. Itse asiassa toiveviikonloppuni on sellainen, ettei kalenteriin pantuja menoja ole ja saan tehdä kotitöitä. Älkää vain kertoko kenellekään tätä.

Illalla pissatin Pimun häthätää Honkaharjulla ja menin illaksi Iisalmeen ortodoksiseen ehtoopalvelukseen Profeetta Eliaan kirkkoon. Tänään pidin Sonkajärvi-päivän: ortodoksinen liturgia kirkkokahveineen Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasounassa.

Voi, että miten Iisalmen seurakuntaväki on vapautunutta. Menin nimittäin tarkoituksella varjoon kummankin pyhäkön ulko-oven suuhun ja viritin itseni fibaindikaattoriliuskaksi, eräänlaiseksi suhdannebarometriksi. Ihmiset tervehtivät ja viittoivat tulemaan kunnolla salin puolelle. Olivat ystävällisiä vain ihan sen takia, että ovat ystävällisiä. Ei ollut mitään erityistä syytä olla ystävällinen eikä minua kukaan tunnistanut.