Lapinlahden Venäjä-seura
jatkaa keskusteluttajana

Eikä vaihtanut puheenjohtajaa

ti 21.4.2015

Olipa hyvä keskustelu eilen Meijerin Seisakkeella. Lapinlahden Venäjä-seura kutsui teologian tohtorin ja pastori Markku Suokonaution keskustelemaan siitä, mitä on Venäjä - ja voiko Venäjää koettaa hahmottaa Pohjois-Amerikan kautta.

Petri Järveläinen aloitti amerikkalaisesta pragmatismista ja jatkoi hauskojen kärjistysten sekä kutittelevien provokaatioiden kautta Bysanttiin saakka. Pyysinkin tohtori Järveläisen keskustelualustajaksi sen vuoksi, että toivoin häneltä selvennystä lausahdukseen, jonka oli sanonut kirjailija Matti Pulkkisen viimeisenä elinkesänä kirjallisuusaiheisessa Käki-seminaarissa Mäkikylässä Lapinlahdella. Tohtori Järveläinen mutisi Käki-sempan alustuksessaan jotain amerikkalaisesta pragmatismista, mutta siinä tilaisuudessa ei ehditty juuri sitä lankaa pidemmälle.

Olen miettinyt asiaa kaikki nämä vuodet.

Markku Suokonautio ehti kertoa sen verran Kanadasta, että ymmärsimme kaikki, miten vähän me koko maasta tiedämme.

Osasyy on jenkkikeskeinen suomalainen tiedotusvälineistö. Jos Pohjois-Amerikassa on lumimyrskyjä, ne raportoidaan niin, että ikään kuin lumimyrskyt pysähtyisivät Kanadan rajalle tai sitten niin, että lumimyrskyä myöten kaikki paha on peräisin Kanadasta. Lisäksi! Emme tienneet ennen eilistä edes sitä, että Kanadassa on kaikille täysin maksuton terveydenhuolto. Terveydenhuollon kustannukset ovat siitä huolimatta puolet USA:n terveydenhuoltomenoista.

Niin. Antaa tulla vain tänne EU:n ja jenkkien vapaakauppasopimusta sekä muuta sellaista kamaa TTIP:tä ja TISAa. Näin saamme viimeiset rippeetkin julkisesta terveydenhuollostamme yksityistettyä veroparasiittifirmoille.

Eilinen keskustelu kertoi sen, että Lapinlahden Venäjä-seura ei itsessään kiinnosta ketään. Rahastonhoitaja ei toimittanut lupaamiaan tilejä sen enempää toiminnantarkastajalle kuin vuosikokoukseenkaan. Sihteeri ei jaksa ja yksi hallituksen jäsen sanoi, että Venäjä ylipäätänsä sucks tällä hetkellä niin, ettei halua olla sen kanssa missään tekemisissä.

Tämän huonommin ei voisi Lapinlahden Venäjä-seuralla mennä, mutta eläköön Lapinlahden Venäjä-seura, joka järjestää sellaisia keskusteluita, joihin tulee täysin seuran ulkopuolisia ihmisiä. Ylä-Savon etujoukot (minä, Heikkiset Viljo ja Aaro, Hannulan Ulla ja Asemapuiston Meeri) pyörittelevät eteenpäin sellaisia asioita, jotka kiinnostavat meitä itseämme.

Ehkä kaikki eivät aina pysy perässä, kuten muudan senioriseuralainen eilen, joka koetti saada minua hiljenemään yhdistyksen keskustelussa. En ehtinyt tarkentaa, että minähän se tilaisuuden puheenjohtaja olen. Shit happens ja sori vain, jos haluan käyttää järjestämäni tilaisuuden aluksi sivistävän puheenvuoron, käytän sen itsepintaisesti. Voi olla katkeraa sellainen, mutta ihmiset vaihtuvat, nuorentuvat ja tuovat mukanaan täysin kurittomia, jopa anarkistisia piirteitä erilaisiin perinneseuroihin.

Nimittäin. Tahdoin aluksi pohtia sitä, mitä Iisalmen vihreä tohtori Loimulohi sanoi Venäjästä. Hänen mielestään meidän on syytä ryhtyä Naton jäseneksi, sillä Naton ulkopuolella tuemme Venäjää fasistisena valtiona. Aika vahvasti sanottu tyypiltä, joka ei tiedä Venäjästä hevon vittuakaan. (Anteeksi vulgaari kielenkäyttöni, mutta jurp... plurp... kyrp... pimpeloittaa, kuten alkuperäisdemari isä Alpo Ollilalla oli tapana sanoa)

Pohtimalla kohta kohdalta Uberto Econ listaa siitä, mitkä tekevät hallitsijasta, systeemistä tai valtiosta protofasistisen, selvensin itselleni ja toivottavasti jollekulle muullekin, että Putinissa ja Putinin Venäjässä on kyllä tiettyjä fasistisia piirteitä, mutta missäpä niitä ei olisi. Uuden näennäiskielen luomisesta Putinin Venäjä on kuitenkin vapaa.

En ainakaan ole vielä törmännyt uusliberaliabullshittiin Venäjällä käydessäni. Tiedättehän tämän jargonin: haaste, haasteellista, laadukas, asiakaslähtöinen, visio, strategia, uudistus jne loputtomiin. Uudistus on muuten eniten menettänyt tarkkaa merkitystään uusliberaalissa orwell-kielenkäytössä.

Maxi Kaukonen sen sanoi Savo-Karjalan vassujen vaalikokouksessa Tuusniemellä. Vasemmistoliiton vaalikampanjassa on vältettävä sanoja: kuntaUUDISTUS tai soteUUDISTUS. Ihmiset alkavat yökätä välittämästi, kun kuulevat. Kohta ei tarvitse hallituksen sanoa kuin UUDISTUS ja yrjö lentää.

Eiliset keskustelija tahtoivat tietää, mihin Neuvostoliitto kaatui. Sanoin, että ihmiset saivat vain tarpeekseen.

En ehtinyt sanoa eikä Toveri Vanhempi Huoneenrakenaja puhkumiseltaan saanut kakistettua - kuulin kyllä oikean korvan juuresta, että sanottavaa siellä suunnalla olisi -, että vahvana paineena markkinoille siirtymiseen (idti k rinky) oli puhdas uusliberalistinen IMF:n shokkidoktriinin käytäntöön pano. Lukekaa ihmiset Naomi Kleinin Tuhokapitalismin nousu. (Herramujee, Naomi Klein ei olekaan jenkki, vaan kanadienne).

Se, että opiskeluvuotenani 1990-1991 Moskovan kauppojen hyllyt olivat tyhjät, oli täysin masinoitu juttu. Ihmiset olivat saaneet tarpeekseen, mutta eivät he halunneet kapitalismin nopeaa kaistaa pitkin tuhokapitalismiin. Gorbankin tavoitteena oli lähinnä jonkintyyppinen sosiaalidemokratia.

Eikä Neuvostoliitto ollut edes reaalisosialistinen järjestelmä. Se oli valtiokapitalistinen.

Positiivisia signaaleja

Kiteen punikki ehdottaa, että persut menisivät hallitukseen irrottamaan Suomea eurosta, sillä jos pukkaa punamultaa vihreiden kera tapahtuu seuraavaa:

Entä jos tulee Kepu, Sdp, Vihr, Vas?

"Paikkamäärä riittäisi. Kreikkaan rekkalasteittain rahaa, 500 000 pakolaista hesaan, tuhlauskampanja päälle. Lapsille velkaa velan päälle. Jokaiselle homoseksiä ennakkoluulojen karkottamiseksi. Kannabis kouluihin, ehkä jopa islamin opetusta kuusi tuntia päivässä tunnustuksellisesti. Kehoitaisin PS-johtoa miettimään. Hallitukseen vai tuo jälkimmäinen vaihtoehto?" http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193714-vaalit-ja-uusi-hallitus

Eilen soitin Ilkka Kapraalille Tornioon ja IPU:n vaalipäällikölle Timo Isosaarelle öh Nokialle kait. Vähän oli hervoton vitutus, mutta joitain positiivista signaaleja vaaleissa tuli. IPU sai koottua mahtavan verkoston erilaisista taitavista ja nohevista ihmisistä, joiden avulla pystyy vaikka minkälaiseen rinnakkaisvallan rakentamiseen.

Oulun vaalipiirissä Katja Hänninen (vas.) nousi sittenkin eduskuntaan. Ensin jossain tuloksissa nousi ja sitten tipahti pois ja eilen taas näytti siltä, että oli päässyt eduskuntaan. Ozan Yanar (vihr.), joka Vihreässä Langassa taannoin sanoi, että olisi demari, jos demarit olisivat demareita, pääsi myös eduskuntaan, vaikka oli ilmeisesti melkein tai täysin ottanut raivelista Muutos 2011 -puolueen mälliäistä.

Jonkin videoklipin asiasta löysin. Sitä ihmetellessä mietin, että olisi nyt mättänyt turpaan kunnolla. Timo Harakka (sdp) pilkisteli jossain vaalihaastattelussa Antti Rinteen (sdp-muutosmies) selän takana ja pääsi hänkin eduskuntaan.

Nyt sukellan lukemaan yhteiskuntatutkija Päivi Uljaksen vaalianalyysia Aleksanteri-Venäjä-tutkija-pilkunviilaaja Tapani Kaakkuriniemen Ärräpäihin lähettämänä.

----

Hyvä oli Uljaksen Karl Marx -seuran listalle lähettämä vasemmiston alatila -analyysi. Olen muuten Marx-seuran jäsen, kuten Attacinkin, mutta kummankaan sähköpostikeskustelulistalle en ole jaksanut työntäytyä.

Kiintoisaa on, että pääkepuliini Juha Sipilä on nyt selvästi kallellaan täysmustaa hallitusvaihtoehtoa kohtaa. Maaseudun Tulevaisuuden kiertävä kepukampanjoija oli MTV3:n järjestämässä päätoimittajien vaalikeskustelussa sanonut, että Sipilä on lähempänä kokoomusta kuin demareita.

Erittäin kiintoisa on Sipilän tarjoilema yhteiskuntasopimus, joka on minun korviini tullut uuskokoomuslaisen uusliberaalidemarin Juhana Vartiaisen suusta. Minkäköhänlaista yhteiskuntasopimusta kepu meinaa? Ettäkö ihan kepu ja kokoomus sopivat keskenään kysymyksistä, jotka koskevat työväenluokkaa?

Odotettavissa on lakkoja ja yhteiskunnallista epävakautta. Mutta sehän meille äärivasemmistolaisille sopii mainiosti. Romahduksen kautta, romahduksen kautta, sanoi jo Marx aikoinaan.