
(no, enhän minä ole Julia Kristevaani opiskellut,
aloitin vasta tosissani Edvard W. Saïdin - toiseen otteeseen)
ti 26.5.2015
Orhan Pamuk kirjoittaa Istanbulissaan, että vielä 1800-luvulla Istanbulissa (Byzantion 667 eKr. – n. 330 jKr. ja Konstantinopoli vuosina 330 - Mika Waltari: Johannes Angelos, 1453) puhuttiin vielä useita kieliä. Turkin lisäksi Istanbulissa kuuli kreikkaa, armeniaa, italiaa, ranskaa ja englantia.
Istanbul oli kosmopoliittinen kaupunki.
Sen jälkeen, kun englantilaiset vetäytyivät Kyprokselta vuonna 1955 ja Kreikan hallitus valmistautui ottamaan koko saaren haltuunsa, turkkilainen agentti heitti pommin Kemal Atatürkin syntymäkotiin Thessalonikissa, joka sijaitsee nykyisen Kreikan alueella. Siitä alkoi kreikkalaisten vainoaminen Istanbulissa. Kylmän sodan aikana kreikkalaisia on muuttanut enemmän pois Turkista kuin ammoin Konstantinopolin vuoden 1453 hävityksen tai valloituksen jälkeen.
Asia liittyy minuun sikäli, että muinoin 1990-luvulla, kun taitoin ortodoksista aikakauslehteä Aamun Koittoa, silvoin virkaa tekevänä päätoimittajana tunnistamattomaksi maallikkokirjoittajien matkajuttuja Konstantinopolin patriarkan tykö. Suoraan sanoen matkakirjoitukset tympivät ja etenkin minua tympi suomalaisten ortodoksien märinä islamilaisessa valtiossa siitä, että kristittyjä edelleen vainotaan.
Vieläkin kyselen kummissani, miksi Konstantinopolin patriarkan tulee väen vängällä kököttää kaupungissa, jossa peli on menetetty. Miksi tehdä jotain vain itsepäisyyden nimissä? Edistääkö sellainen Kristuksen rakkauden sanomaa? Minusta ei. Minusta kyse on vallassa roikkumisesta.
Suomi-Turkki
Nimittäin kyllä se vain niin on, arvoisat toverit, että turkkilaisia on paljon ja meitä suomalaisia paljon vähemmän. Lisäksi ne suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset, jotka matoivat pitkin Alanyan aurinkorantaa, näyttivät viinasta sekä oluesta pöhöttyneiltä ja kaikkea muuta kuin elinvoimaisilta.
Minä muiden muassa, vaikken alkoholipisaraakaan juonut. Olen muuten vain sisäsiittoisen pienkansan loppupiste surkeine perintötekijöineni. Evoluution umpikuja.
En näe Euroopan maahanmuuttoa uhkana, vaan mahdollisuutena. Tietysti tulee ottaa huomioon, että porvari haluaa meilläkin palkat alas ja itselleen nöyrän palvelutyöväenluokan henkilökohtaisine siivoojineen, kokkeineen, vanhushoitajineen ja päiväkahviseuroineen sekä polttariviihdyttäjineen.
Mihinkään paniikkiin ei ole aihetta, sillä yhdysvaltalaisen Pew Research Center -tutkimuslaitoksen vuonna 2011 laatiman, useiden kansainvälisten tutkijoiden avulla tehdyn ennusteen mukaan muslimien määrä nousee Euroopassa vuosien 2010 ja 2030 välillä 44 miljoonasta 58 miljoonaan.
Kuuden prosentin osuudesta kahdeksaan prosenttiin.
Eihän se edes ole paljon. Turkin sisälläkin kurdeja on 20 prosenttia väestöstä ja yhteensä noin neljäsosa turkkilaisista ei ole turkkeja. Turkin presidentti Erdoğan on itse gruusialaista alkuperää.
Utøya
Kaikkein oudoin episodi oli, kun osuimme alanylaiseen rantaravintolaan Norjan kansallisiltana. Tottahan sellainen ilta oli järjestetty, jotta turisteilta voidaan kerätä rahat pois, mutta olihan se jollain lailla jopa kaunista. Norjan kansallispäivää vietetään Norjan perustuslain päivänä, sillä vieläkin voimassa oleva perustuslaki hyväksyttiin 17.5.1814 ja samalla päättyi tanskalaisten valta Norjassa. Johan sitä oli siihen mennessä ollutkin - 1300-luvulta lähtien.
Norjalaiset joutuivat tosin saman tien perustamaan ruotsalaisten kanssa personaaliunionin, mutta sen oma perustuslaki jäi voimaan. Kuuntelimme rantaravintolassa silmät kyynelissä Norjan kansallishymniä, vaikka kesällä 2011 norjalainen uusnatsi teloitti 69 Workers' Youth Leaguen nuorta Utøyan saarella. Saarella oli muslimitaustaisia nuoria vieraana.
Me kaikki skandinaavit mielellämme unohtaisimme koko tapauksen. Mutta me emme saa unohtaa sitä.
Tiedättehän nyt kaikki, että norjalainen uusnatsi perusteli joukkomurhaansa monikulttuurisuuden ja eurabistisen kehityksen vastustamisella. Eurabistit väittävät, että OPEC-maat pakottivat EY-johtajat öljykriisin yhteydessä vuonna 1973 hyväksymään sopimuksen, joka alistaa Euroopan muslimikontrollille.
http://www.dankoivulaakso.fi/terrori-ja-eurooppalainen-uusfasismi/
Turkkilainen nationalismi
Kysyin viime perjantaina Tiedonantajan kolumnissani, miksi turkkilainen nationalismi on jotenkin kivempaa kuin varpaisjärveläinen. Ehkä se on se eksoottisuus. Turkkilaiset ovat vieraampia. Varpaisjärveläiset tuntuvat niin nuhjuisen nurkkakuntalaisilta, sillä eivät ole ulkomaalaisia. Ovat niin varpaisjärveläisiä, niin varpaisjärveläisiä, niin persuja.
Ironia on vaikea laji enkä minä etenkään taida sitä hallita. Joka tapauksessa turkkilaisen nationalismin aloitti Kemal Mustafa Atatürk länsimaistamalla Turkin uuden tasavallan. Luitte aivan oikein. Kemal Atatürkin Turkista tuli nationalistinen juuri siten, että siellä ihailtiin länsimaita ja haluttiin poistaa kaikki omaperäinen, juuri se kuuluisa orientti.
Osmanien imperiumin loppuaikoina Istanbul oli kosmopoliittinen kaupunki. Aivan kuin Neuvostoliiton loppuaikoina Bakussa oli vain yksiä kansalaisia: bakulaisia. Ei ollut armenialaisia tai azereita erikseen. Tämän muistan Moskovasta trubaduuri Aleksander Rosenbaumin konsertista vuonna 1990.
Neuvostoliitto alkoi hajota Azerbaidžanista, kun Nagorno-Karabahista tuli käytännössä itsenäinen Vuoristo-Karabahin alue.
Vuoristo-Karabahin asukkaat ovat etnisesti armenialaisia ja heidän kristillisyytensä on vanhaa perua - 300-luvulta. Azerit ovat muslimeita. Ennen Vuoristo-Karabahin itsenäistymistä azerit ottivat yhteen armenialaisten kanssa ja arviolta jopa 30 000 ihmistä sai surmansa.
Tullessaan valtaan Mustafa Kemal Atatürk samalla sekularisoi, maallisti, ja uudisti, Turkin. Uskonnolliset koulut lakkautettiin ja islamilainen šaria-laki korvattiin Sveitsistä peräisin olevalla lainsäädännöllä. Turkista tuli laïcitéistinen valtio, joka tarkoittaa sitä, että valtio ja uskonnolliset tahot on erotettu toisistaan.
Ranskassa on vuodesta 2004 laïcité-periaatteen mukaisesti ollut lailla kiellettyä käyttää näkyviä uskonnollisia symboleja valtion kouluissa. Näitä ovat esimerkiksi muslimien päähuivi, juutalaisten kipa-päähine ja erilaiset selvästi näkyvät ristit. Repikääs siitä. Minulla roikkuu kaulassa risti, mutta se on kyllä aika pieni. Olisi minulla isompi ortodoksinen ristikin, mutta se repii niskatukkaa, jos sotkeutuu ketjussa letin alle.
Kemalismin periaatteita ovat tasavaltalaisuus, nationalismi, populismi, valtiojohtoisuus, sekularismi ja vallankumouksellisuus reformistisessa mielessä. Turkissa on nyt tulossa parlamenttivaalit ja yllätys, yllätys Turkin valtion lippu onkin tasavaltalaisten symboli.
Vallassa oleva presidentti Erdoğan on suosittu. Hän johtaa konservatiivista Adalet ve Kalkınma Partisi, AKP-puoluetta. Virallisesti hänen sanotaan olevan länsimielinen konservatiivi, mutta silti maallistuneet turkkilaiset ovat huolissaan Turkin islamilaistamisesta. Erdoğan on perustanut taas islamilaisia kouluja ja hän haluaisi poistaa tasavaltalaiset vapaapäivät. Koska islamilaisiin kouluihin ei ole kovin kova tunku, niihin kuulema määrätään lapsia mielivaltaisesti.
Wikileaks-vuodoissa yhdysvaltalaiset diplomaatit pitävät Erdoğania vallanhimoisena islamistina. Monet turkkilaisetkin ovat sitä mieltä, että Erdoğanin muslimius on vain vallanhimoa.
Varsinaiset nationalistit löytyvät puolueesta nimeltä Milliyetçi Hareket Partisi MHP. Kansallismielisen toimintapuolueen tunnuksena ovat punaiset liput, joissa on kolme puolikuuta. Turkissa toisiksi suosituin puolue on oikeistososiaalidemokraattinen CHP (Tasavaltainen kansanpuolue), atatürkilaiset. Heillä on ideologianaan on yhtenäinen Turkki eivätkä he suvaitse vähemmistöjä. Kaikkien on marssittava saman lipun alla. Kurdienkin.
Muistutan vielä, että noin neljäsosa turkkilaisista on etnisesti muita kuin turkkeja.
Mielenkiintoista on, että Turkki on Naton toisiksi suurin sotilasmahti heti Yhdysvaltojen jälkeen. Sen vuoksi Barack Obama kuulema asetteli tarkkaan sanansa Armenian kansanmurhasta vuonna 1915, josta on nyt sitten kulunut sata vuotta. Minulta on kysytty moneen otteeseen siitä, tukeeko Turkki ääri-islamilaisia terroristiryhmittymiä kuten ISISiä. Kun sanoin taikasanan ISIS, ihmiset huitaisivat kättään. Terroristeja. Eivät halunneet jatkaa keskustelua.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]