En pidä virolaisista

Mutta hätä ei ole tämännäköinen, sen voi korjata

Lukutukea tekstarilla

la 27.6.2015

Keihäskarnevaaleille lähtö kohta. Jäin eilen Torsti Lehtisen Kainin merkki -merkinnöissäni, jotka jatkuvat, jatkuvat ja jatkuvat, kurkottamaan kuoleman tuolle puolelle. Asia on niin iso, että en käsittele sitä nyt.

Sen sijaan on muutama minuutti aikaa sohaista sellaista hävettävää asiaa kuin, että en pidä virolaisista. Tottahan olen tuntenut ihastuttavia virolaisia, kuten ladon oven kokoisen raksamiehen Valbo Kallasteen Moskovan opiskeluvuotenani ja turkisbisneksessä jo ennen Neuvostoliiton kaatumista vaurastuneen Ert Eelmetsin sekä ihaillut läheltä virolaista runoilijaa Aivo Lõhmusta.

Kävin googlaamassa! Ert Eelmets on harmaantunut elegantiksi. Silmät olivat säilyneet samana. Muistan ikuisesti, kuinka Marian kummi Turusen Riitta oli hämmentynyt saatuaan Ertiltä lahjaksi kokonaisen ketun. Sellaisen, joka ripustetaan kaulaan. Riitta sanoi, ettei kestä, kun ketun lasisilmät tuijottavat häntä syyttävästi.

Viime syksynä näin livenä Viron kommunistisen puolueen Victor Polyakoffin Helsingissä SKP:n vastavirtafestivaaleilla.

Mutta silti. Istuin kuutisen vuotta sitten tuvassa raksaliikkeen tietokoneen takana ja tuvan ovelle tuli virolainen asiakkaamme. En taittanut silloin Soleaa, joten tuvassa ei palanut tuohus eikä taustalla ollut ortodoksista kirkkomusiikkia. Sellainen äänimaisema oli pakko järjestää kirkkolehden taittoviikoille - muuten olisin kironnut niin, että talomme katto olisi pomppinut ylös ja alas.

Selkäni takana oli Marian ortodoksikummin Susannan Venäjältä tuoma juliste. Siitä lapsi saattoi opetella kyrilliset kirjaimet.

Näin kuinka asiakkaamme leukaperät kiristyivät ja silmät menivät epäystävällisiksi viiruiksi. Huomasin muutoksen käytöksessä.

Vastapainoksi aloimme kehitellä asiakkaillemme myös sellaista hiljaisen tiedon kategoriaa, jonne haudataan kaikki hyeena-natsit. Tätähän kutsutaan asiakassaegmentoinniksi ja sitä opetetaan kaikissa johtamis- ja yrittämis -paskapuhekursseilla. Kyseisen asiakassegmentin kanssa olemme oppineet olemaan tekemisissä ainoastaan juristin välityksellä.

Toisaalta 1990-luvulla pidin kovasti bysanttimiehen Johannes Salmisen ja virolaisen kirjailijan Jaan Kaplinskin keskusteluesseistä. Ja keskiviikkona kehuin Heikkisen Aarolle tekstarilla, että minulla on jopa Jaan Kaplinskin Titanicin kansituolit itselläni. (Huom, korjaus. Jaan Kaplinskin esseeteos on Titanic, Titanicin kansituolitkin olen lukenut, mutta se on asianajaja Matti Wuoren yhdessä Markku Saksan kanssa kirjoittama kirja.)

Jostain syystä aivoni kääntävät Jaan Kaplinskista usein Jaan Kross.

Jaan Krossia olen nimittäin kätellyt. Kättelin häntä siinä yhteydessä, kun tein juttua Krossin vaimosta Ellen Niitistä. Ellen Niit on lastenkirjailija, jonka Nurinkurin Nuutiin tutustuin 1990-luvun vaihteessa. Tosin tutustuminen oli toimittajamaisen pintapuolista.

Lyhyen, mutta vaikuttavan haastattelutapaamisen jälkeen ajattelin aina, että Neuvostoliitto-Venäjä se melkoinen nurinkurinnuutien maa on.

Olin kaiketi siinä vaiheessa jo Moskovassani opiskellut.

Niinpä olin pitkään tässä keittiön tietokonepöydän vieressä pyöritellyt ja siirrellyt eri pinoista toiseen Jaan Kaplinskin Samaa jokea Jaan Krossin omaelämäkerrallisena Samana jokena. Minulla on aina ollut hyllyssäni Jaan Krossin Keisarin Hullu, mutten koskaan ehkä saa sitä luettua.

Nyt Heikkisen Aaro meni sanomaan, että oli vasti´ikään lukenut Saman joen. Minä vielä väittämään tekstarilla, että Jaan Krossinhan se on. Sitten pyysin Mariaa apukuskin paikalla googlaamaan älypuhelimestaan, kuka on kirjoittanut Saman joen.

Tämä on vaivihkaista kirjallisuus- ja kulttuuriopetusta, kohta se massiivisten oppimisvaikeuksien kouraisema pentu käyttää luontevasti sanoja institutionaalinen ja hesykasmi. Tikkisen Hannele huijasi Mariaa miettimään eksistentialisteja ja opetti, miten lausutaan Nietzche. Minäkään en muuten ole varma kyseisen nihilistin sukunimen vierasperäisistä konsonanteista.

Jaan Kaplinskinhan Sama joki on. Tekstaroin tänä aamuna Aarolle, että nyt aloitin Saman joen. Haen häneltä tekstaritse nyt lukutukea virolaistraumaani.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi