
ma 2.11.2015
Aamulla kirjoittelin pitkään Stonerista, John Williamsin hieman omituisesta romaanista, joka piti lukea hitaasti. Niinpä blogimerkintäkin piti kirjoittaa hitaasti ja useaan otteeseen.
Sitten lähdin juoksemaan Väisälänmäen ylös ja alas. Sain mäen laella Pielavedeltä tekstarin. Kummipoikani äiti, jota ajatellessa ottaisin lakin päästä silkasta kunnioituksesta (lapsia on viisi, kuusi), jos käyttäisin lakkia, kertoi, että oli entisenä 4H-puheenjohtajana oli menossa Pielaveden 4H-yhdistyksen 80-vuotisnäyttelyyn avajaisiin juhlapuhujaksi.
Tekstaroin takaisin, että 4H-puheenjohtaja, WOW! Ja sitten lupasin käydä pongaamassa hänet Pielaveden kirjaston juhlanäyttelystä. On kuulema saanut puheenjohtajuudestaan valtakunnallisen tunnustuksen ja käynyt kahvilla asian tiimoilta Raimo Sailaksen kanssa. Tekstaroin takaisin, että WOW, Sailas on lempi-inhokkini.
Ja poks, lenkin jälkeen avasin autoradion, jossa puhui Jari Sarasvuo. Oli kaamea kusihätä ja parkkeerasin Sitikan talon päätyyn paikalleen, mutta kuuntelin autossa istuen ohjelman loppuun. Vaikka kusetti. Sen lisäksi, että olin vähällä ajaa Akkalansalmen sillalta alas, kun Sarasvuo sanoi Suomen tarvitsevan nyt ay-liikettä enemmän kuin koskaan tammikuun kihlauksen jälkeen - se oli vuonna 1940 - Sarasvuo yllätti ohjelmassa kehottamalla kaikkia olemaan kuin Leo Stranius ja pakottamalla pennut partioon.
Jos ei ole lapsia panna partioon, pitää itse mennä 4H-kerhoon.
Olin äimänä.
Nyt lueskentelen Väisäsen Petrin lähettämää blogilinkkiä Erilainen tavallinen elämä ja hymyilen oman lapsosen blogimerkinnälle:
- Nyt kohta 3 kuukautta siitä kun sisäinen Super Maria, löysi tiensä minuun ja hyvä niin!
http://mariajapyoratuoli.blogspot.fi/2015/11/kuulumisia.html
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]