Nyt mie romahan
to 5.11.2015
Ette varmaan ole kuulletkaan, mutta minulla on sellainen verenpaine, joka nousee milloin mistäkin syystä. Tänä aamuna sydän hakkasi paniikissa kello 5.20, kun jännitin, saako lapsi aamulla silmät auki. Eilen oli ripsihuolto.
Kello 5.30 sytytin lasterin valot. Lapsi karjui: "Haluan nukkua!!!" Ei muuten sanonut lapsi, että vittuhaluan vittunukkua, kuten äitinsä olisi sanonut, jos joku olisi sytyttänyt makuuhuoneen valot siihen aikaan. Sanoin sydän pamppaillen, että sori, tsekkaan vain sun luomet, kun en saa enää unta. Sain osakseni vihaisen katseen huolellisesti huollettujen ripsien välistä. Se olisi voinut tappaa.
Hienoa, No panic -liima oli tepsinyt. Silmät eivät olleet muurautuneet kiinni.
Eilen oli kiva ilta lapsen kanssa kahden. Raapustelin kirjeenloppua rakkaalle ja ihailemalleni luokkakaverilleni Seija Kaukorannalle (os. Karvinen) sekä alkua Lappiin käsin, kun lapsi makasi kauneushuollossa. Sen jälkeen menimme hienoon kahvilaan ja söin lapsen croissantin sekä leivoksen jämät.
Toki olin sitä ennen syönyt oman täytetyn croissantini ja oman mustikkakukkoseni. Miten se Pelle Miljoonan biisi meni:
Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta
älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma
Niin, älkää kysykö, mistä johtuu ylipaino. Äh, ei rimmaa nyt ton kanssa. Kuulema viskeraaliläski on ikuista. Lihakset ja rinnat tulevat ja menevät, mutta viskeraaliläski - se on ikuista!
Sen jälkeen kävelimme kaupoilla ja lapsi osti jotain vartalosupsutetta, joka on aivan välttämätön, jos meinaa selviytyä nykykoulun sosiaalisesta taistelusta edes hengissä. Illalla puhuimme kaikkea, mitä ei ennen ole tullut puhutuksi. Lapsi esitteli minulle suomen-somalialaisen julkkiksen, joka on hänen mielestään kaunis. Kaunis on ja sanoin, että on sellainenkin suomen-somalialainen julkkis kuin Mariam Abdulkarim. Huusin äsken alakertaan, mikä oli sen lapsen mielestä kauniin somalialaistytön nimi, mutten saanut selvää vastauksesta.
Se oli Nimo Samatar! Extra large. Kaunis, kaunis. Ja kirjoittaa hyvin: http://nnnimo.blogspot.fi/
Nyt meni vaikeaksi. Piti kirjoittamani merkintä siitä, että arvasin sen, mitä tapahtuu, jos ottaa verenpainelääkkeet. Elämästä tulee yhtä saatanallista verenpainelääkityksen säätöä, mutten nyt kirjoittanutkaan, sillä merkintä alkoikin elää omaa elämäänsä.
Mutta suloisiin, vihaisiin ärräpäihin kirjoitin seuraavaa:
Hei Ärräpääpyläiset, toverit, rakkaat, ystävät,
olen tänä iltana YKSIN kotona. Arvatkaapa, mitä meinaan tehdä, kun kukaan ei vaadi huomiotani? Meinaan istua ihan YKSIN keittiön läppärin ääreen ja kuunnella loppuun Tämän venäläisen runon haluaisin kuulla. Tai hemmetti. Perhana, lupasin itselleni, että laitan Annalle kanarisottoa. Jos kuuntelen runoja, EN VOI tehdä edes ruokaa, sillä pitää keskittyä YHTEEN asiaan.
Mitä minä teen?
Vaikeaavaikeaa. Lisäksi haluaisin lukea Boris Pasternakin Tohtori Zivagon (lisätkää hattu Zivagolle). Löysin sen yllättäen omasta kirjahyllystäni. Eilen ostin somalialaisen Nadifa Mohamedin Kadotettujen hedelmäpuutarhan sekä ghanalaisen Taiye Selasin Ghana ikuisesti. Suomen-somalialaisen Nura Farahin Aavikon tyttäristäkään en ole kirjoittanut sen enempää blogiini kuin tänne sähköpostilistallekaan mitään. En vain ehtinyt, vaikka pidin siitä kovin.
Sommittelin mielessäni kirjoitusta ykkös- ja kakkosvaimoista. Raili ihmetteli, kun kirjoitin joskus blogiini siitä, että olen kakkosvaimo. Itse asiassa. Ihan mielelläni olen. Mutta siitä sitten joskus toiste Nura Farahin Aavikon tyttärien innoittamina.
Koetan ne työnantajailmoitusvelvoitejutut tehdä vielä.
Pia
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]
