Sippo Kähmi ja Dan Koivulaakso

ti 26.1.2016

Jopa on aikoihin eletty. 8 myytissä työstä sanottiin kapitalismi ja sosialismi. Kapitalismista uskalsi puhua Dan Koivulaakso (vas.) ja perinjuurin vikaantuneesta järjestelmästä - yritysten ahneus ei ole pointti, moralismi ei tässä auta pätkääkään - Sippo Kähmi (SKP).

Dan Koivulaakso vielä onnistui ottamaan konkreettisen esimerkin ilman sen kummempaa tunnevyöryä. Nokia Renkaat maksoi 800 miljoonaa euroa osinkoja 4 vuoden aikana ja vähensi 122 henkeä, koska yhtiön piti säästää 8 miljoonaa euroa. Jokainen näkee, että systeemi on läpimätä.

Dan Koivulaakson vieressä liituraitainen markkinapelle näytti lähinnä naurettavalta. En muista edes tyypin nimeä. Hän hoki niin karmeita idiotismeja, että nauroin pissat housussa: "Kaikki järki yhdistyy markkinaan. Valtionyhtiöt tekevät vääriä ratkaisuja. Annetaan markkinoiden toimia."

Ohjelmassa oli myös yrittäjä, joka puhui täyttä asiaa. Ahneilla yrityksillä ei varmastikaan tarkoiteta meitä 300 000:a yrittäjää, joita yksikään puolue ei tunnista. Nyt en ehdi googlata, mikä yritys oli. Viime viikolla 8 myytissä työssä oli kuljetusalan yritys, joka tuntui juuri sellaiselta eleettömän asialliselta työnantajalta, joka ei vedätä työläisiään.

Mielenkiintoista on, että 8 myyttiä työstä propagoi hienovaraisesti sosiaalista laskua. Viime viikolla ohjelma esitteli mainosvalokuvaajan, joka työskenteli vammaisten avustajana ja tällä kertaa oli pankin henkilöstöjohtaja, joka pankkisaneerauksen jälkeen työskenteli jonkinlaisena pihasisustusalan yrittäjänä samanlaiset polvista vahvennetut työhousut jalassa kuin minä.

Minulle Matti tunki housunpolvitaskuun routaeristettä. Hitsin lämmin on mennä teippauksissa polvilleen. Ihanata. Ihanata on käyttää koko kehoa työssä, vaikka tänäänkin työpäivän jälkeen piti nukkua enkä jaksanut tehdä kymmentuntista päivää.

Olenko minä nyt oikea työläisnainen? Portaanpään Maansuolassa tuli vessan ovella vastaan Smolanderin Anja. Nauroin tälle, että pääsin vihdoin omaan firmaan töihin. Oikeisiin töihin. Anjan ansiosta heti Savoon tultuani tulin töihin Portaanpään opistolle. Olin hänen sijaisensa äidinkielen opettajana.

Tottahan tajusin sijaisuuden aikana, että opettajaksi ei minusta ole, mutta viisaus pestistä oli se, että uskalsin siirtyä toimittajan työstä ikään kuin sivuun. Ainakin koetin jotain muuta. Osaan nyt ainakin teipata pölysuojauksia ja imuroida timanttiporausvettä. Jehovan todistajasisar Marianne sanoi vastustamattomasti, että olethan sinä toki parempi kuin ei mitään. Ja sitten me naurettiin niin!

Hyvin sanottu.

Matti veisteli äsken, ketähän me firmasta vielä saneerattaisiin. Joko Matin tai minut. Siinä tapauksessa jäljelle jäävän pitäisi olla kerrostalolla 24/7.