Hannu-Pekka Björkmanin hajamietteitä

Vasemmistoliitostakin jotain

to 4.2.2016

Kohta tulee kiire tarkastuslautakunnan kokoukseen kunnantalolle. Tähän on ihan pakko ihmetellä uusimman Eevan blogistia Suoraan sydämestä - näyttelijä Hannu-Pekka Björkmania. Tietysti, jos nyt sanon näin, Björkman on pian entinen kolumnisti.

Edellisessä Eevan numerossa Björkman otti esille amerikkalaisen kirjailjan David Foster Wallacen ja kirjoitti kriittisesti kapitalismista. Nyt hän kirjoittaa viattomalla otsikolla Hajamietteitä zeitgeistista, ajan hengestä, yltiökapitalismista. Toimitus oli valinnut nostoksi näennäisen diibadaaba-lauseen: "Karkauspäivänä naiset saavat kosia, ja koska sitä ei ole odotettavissa, hylkäsin aiheen." (Eeva 2/2016 s. 19)

Eilen Ylen telkkariuutiset ilmoitti, että Li Andersson (vas.) suostuu ehdolle Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Ehdolla ovat Anderssonin lisäksi Aino-Kaisa Pekonen ja Jari Myllykoski. Olen tässä miettinyt, että ehdokkaat ovat nyt hyvät. Eikä minulla olisi sitäkään vastaan, että puheenjohtajaksi valittaisiin Aino-Kaisa Pekonen. Tämä sentään on oikeasti tehnyt jotain ihan oikeata työtäkin. Hän on vanhustenhoitaja ja on maininnut Kansan Uutisten kolumnin otsikossa Valion.

Arvelen, että vaikka on riihimäkeläinen, tietää kuitenkin, mistä maito tulee.

Tarkastuslautakunnan
kokouksen jälkeen

Pidän Li Anderssonista (vas.) kovasti ja kannatan häntä puheenjohtajaksi, mutta Aino-Kaisa Pekosella on tosiaan ihan oikea työhistoria. Kannatan täten Aino-Kaista Pekostakin puheenjohtajaksi. Jari Myllykoskesta en tiedä oikeastaan mitään muuta kuin sen, että tämän haastattelu oli Demarissa ja siinä sanottiin jotain Myllykosken lauluäänestä.

Sitä vain minä ihmettelen, miksi Vasemmistoliiton pitäisi olla puna-vihreä. Miksei Vasemmistoliitto voisi olla tulipunainen ja jättää neonvihreyden vihreille - semminkin, kun neon tai -normivihreät ovat sellaisia ... öh, keskiluokan tyyppejä, jotka vähän harrastelevat kierrätystä (näin mukaelin Ylä-Savon alkuperäisvihreän Subcomandante Marcosin sanoja) ja ajelevat ärjypolkupyörillään.

Viimeisimmässä Elonkehässä oli Marketta Hornin kirjoitus siitä, kuinka vihreä kansanliike surkastui Pyhän Perheen Kolmen, jäsenen, Pekka Saurin, Pekkka Haaviston ja Heidi Hautalan pikku arenaaksi. Horn oli lukenut tarkkaan Pekka Saurin kirjan Parempaa kuin seksi. Kirjan mukaan vihreät pitää pelastaa "järkeville" ihmisille. Pentti Linkolan ja Eero Paloheimon hengenheimolaiset julistettiin koirankuonolaisiksi eikä heitä saanut missään nimessä päästää valtaan.

Vähän sama ilmiö tuntui olevan Vasemmistoliiton perustamisen yhteydessä. Kaikki olivat tervetulleita Vasemmistoliitoon paitsi tietysti vanhat toimijat ja eivät etenkään kommarit. Itse asiassa Jarmo Korhosen Maan tavan lukemisen jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan.

Luin heti ensimmäisenä Maan tavasta Vasemmistoliittoa koskeneen luvun. Ay-liikkeeltä tullutta punajuurirahaa meni sopiville ehdokkaille. Sellaisille kivoille ja ehdottomasti uskottaville. Sellaisille, jotka kelpaavat samaan yhteiskuvaan hymyillen kokoomuksen kanssa!

Tässä alla Ärräpäät-sähköpostilistalta kommentti, jonka allekirjoitan.:

"... sanokaapa vasemmistoliiton maisteripolitbyroo minulle, että mihin vasemmistoliitto nyt yhtä äkkiä työläisiä tarvitsisi? eihän se ole tarvinnut duunareita mihinkään enää pitkiin aikoihin.  ei vasemmistoliitto ole ainakaan kymmeneen vuoteen halunnut kuunnella, mitä perus duunari haluaa.  ville niinistön kanssa sateenkaarisukat jalassa tuulimyllyn ympärillä piirileikkiä pyörivälle puoluejohdolle on ollut aivan yks lysti, mitä mieltä tyhmä rasvanahkaduunari on mistäkin asiasta. huudetaan vain siinä tuulimyllyn ympärillä niinistön kanssa kilpaa täsmälleen samoja argumentteja ja täsmälleen samoista asioista. joten, li anderson sopii aivan hyvin pyörimään siihen samaiseen piiriin.  tähän lopuksi onnittelen vasemmistoliittoa ja entistä (paavo a)  ja tulevaa (li a) puheenjohtajaa siitä, kuinka tehokkaasti puolue on puhdistanut itsensä sivistymättömistä, itsensä työllä ja hiellä lianneista työläisjoukoista!  kunnon puhdistukset ovat osa pitkää vasemmistolaista perinnettä..." 

Tämän ajan työläinen vain pitäisi nyt jotenkin tunnistaa. Rasvanahkaduunarien lisäksi työläisen asemassa olemme esimerkiksi me pienyrittäjät. Me pienyrittäjät olimme Vasemmistoliiton yrittäjätyöryhmässä vain jonkinlaisena epämukavan äänekkäänä koristeena.

Tätä ihmettelimme suuresti toisten oikeiden yrittäjien kanssa jälkikäteen ja tulimme siihen tulokseen, että Vasemmistoliittossakin - vaikka pieni puolue onkin - pesii palkattujen puoluevirkamiesten porukka. Puoluevirkamiehet menivät täysin tolaltaan, kun yrittäjien keskustelu ryöpsähti - kerrankin sai sanoa.

Nimesin yrittäjätyöryhmää latistaneen puoluevirkamiehen ikuisesti mielessäni Laatikko-Koikkalaiseksi, sillä meidän olisi heti hänen Arvo Valtaisen Työnsä helpottamiseksi pitänyt tikistää näkemyksemme kolmeen kiristävään nettikyselylaatikkoon. Sillä tavalla kliinisesti, siististi ja liikaa vaivaa puoluevirkamiehille aiheuttamatta.

Sama ongelma oli puolueen demokratiatyöryhmässä, jonka Jyväskylän puoluekokous valtuutti puoluehallituksen perustamaan sanatarkasti Suoran Demokratian ryhmänä (sekin puolueen keskustoimistolla lopulta vesitettiin) ja kuntaryhmässä, jonne asetettiin puolueen virkaeläkeläissatraappi ampumaan alas kaikki vassuliiton rivitavisten tuomat ajatukset.

Huvittavaa oli, että Tampereen puoluekokouksen jälkeen Vasemmistoliittoon perustettiin jälleen kuntaryhmä, jonka jäseneksi valittiin sellaisia kivoja, varmoja ja taattuja. Hain ryhmään, koska olin innoissani edellisestä työryhmästä kaikesta huolimatta. Minua ei kuntaryhmään valittu, koska olin varmaan ihan liian innoissani. Pohjois-Savosta kuntaryhmään tuli Iisalmen Iivo Polvi ja edelleen odotamme innolla Vasemmistoliiton kunta-asiain ryhmän veret seisauttavia avauksia muun muassa lähidemokratiasta.

Uusin Kansan Uutisten Viikkolehti tuli jo tänään. Siinä oli puoluesihteeriehdokas Irma Taavelan haastattelu. Mielenkiintoista. Irma Taavela mainitsi puolueen työryhmät ja patistelee niitä töihin. Thih ja tirskis.