"Hei, maksoin juuri Demokraatin tilauslaskun (nro 470398). Tilaukseni on 3.9.2016 asti. Tilausnumeroni on XXXXX. Tilauksen voi päättää laskutuskauden loppuun. Tilauksen päättämisen syy on se, että päätoimittaja sanoi jokunen kuukausi sitten Hesarin haastattelussa Demokraattia kiitellyn siitä, että lehti ei ole tunkkaisen punainen. Minä olin niin toivonut, että Demokraatti ja ylipäätänsä demarit olisivat muuttuneet punaiseksi. Osa onkin.

terveisin
Pia Valkonen"

Tilasin Hesaria muutaman kuukauden ajan talvella ja huomasin, että olen vieraantunut urbaanin keskiluokan lifestylelukemistogenrestä totaalisesti  ja että olen yhteiskuntaluokassani ajautunut Hesari-maailmasta kauas kauas ulottumattomiin. Kun luin Marko Junkkarin jutun otsikolla Puoluelehdet ovat muuttuneet uutislehdestä lukemistoksi (HS 7.3.2016), tuli viimeinen niitti sekä Hesarin että Demokraatin suhteen.

Demokraatin päätoimittajapastori Mikko Salmi, johon olin kohdistanut odotuksia - sen vuoksi lehden tilasinkin - kertoi Junkkarin jutussa: "... että lehti on tutkinut myös lukijoiden näkemyksiä viikkolehdestä. Asiaa kysyttiin sekä Sdp:n jäseniltä että muilta. ´Kiinnostavaa oli se, että ei-demarit kehuivat lehteä. Se ei ollutkaan heistä mitenkään tunkkaisen punainen.´"

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1457234202426

En sen koomin pystynyt avaamaan sen enempää Hesaria kuin Demokraattiakaan. Hesarit vein aina kerrostalotyömaan sosiaalitilan pöydälle, jossa niiden menekki oli yhtä olematon kuin meillä kotona keittiön pöydällä. Demokraatit lensivät paperinkeräykseen avaamatta suoraan postilaatikkoreissulta. Toki on pakko tunnustaa, että kun minulle soitti maailman huonoin lehtimyyjä Sanoma Oyj:stä, tilasin Hesarin Kuukausiliitteen vain ihan sen takia, että inhoan syvästi omnipotentteja lehtimyyjiä, jotka ovat etupäässä täynnä itseään.

Lisäksi olen sitä mieltä, että Hesarin Kuukausiliite on hyvä lehti. Siitäkin huolimatta, että toimittajana on muun muassa kommunisteista nyppynäppylöitä saavat Saska Saarikoski, joka sanoi Jari Hanskalle ja Susanna Kupariselle Porttikielto Poriin -tallennuksessa: "Noi kysymykset ovat täysin naurettavia. Jos mä tuun tänne vetämään yhden paneelin ja otan tässä pari kaljaa.... Mua ei kiinnosta pätkääkään... sun dokumenttis ... Luuleksä, että tässä on jotain järkee."

Eikä Saska Saarikoski ollut edes pahimmasta päästä. Kaikkein loistavin oli Lasten leikkivälineitä valmistavan yrityksen Lappset Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo lausahduksineen: "Heikot, hitaat ja epärehelliset ei kuulu mun ympäristöön. Ne kuolee mun ympärille."

Vammaisen - heikon ja hitaan - lapsen äitinä toivon toden totta, että kumpikaan lapseni ei koskaan joudu mihinkään kosketuksiin Johanna Ikäheimon kanssa. En halua, että lapseni kuolevat jonkun umpirikkaan monopolibisneskääkkänän ympärille.

Hörönlörövastaus

Demokraatin tilaajapalvelusta tuli seuraava viesti:

"Hei, tilauksenne peruttu 3.9.2016 alkaen. Olen myös välittänyt viestin päätoimittajalle tiedoksi. Ystävällisin terveisin tilaajapalvelu Demokraatti"

Tilaajapalvelu oli välittänyt palautteeni lehdestä päätoimittajalle niin kuin kuuluukin. Mikko Salmelta tuli seuraava vastaus:

"Tervehdys! Sain harmikseni kuulla, että olet peruuttanut Demokraatin tilauksen varomattoman lausahdukseni vuoksi. Tarkoitin tunkkaisen punaisella lehden painojälkeä, joka nyt on uuden paperilaadun vuoksi paljon valoisampi. Toki lehden sisältö on edelleenkin helakan punainen ja niin sen kuuluukin olla. Hyvää kesää ja tervetuloa jossain vaiheessa taas lehtemme tilaajaksi! Terv. Mikko Salmi"

Mikko Salmi vastasi minulle hörönlöröä. Vai onko Marko Junkkari jotenkin väännellyt Demokraatin päätoimittajan lausahdusta?

En pääse teemaan nyt syvemmin, sillä Varpaisjärven kirjaston nettiaika loppui viisi minuuttia sitten. En muuten mene Meijerin toimintakeskus ry:n ylimääräiseen kokoukseen. Tulin siihen tulokseen, että jos sekaannun asiain kulkuun, kaikki menee vain entistä hullummaksi.

En kuitenkaan ole Varpaisjärvellä pakosalla Meijerin kokousta, vaikka Tikkisen Hannele neuvoi minua tekstarilla tekemään tänään jotain hauskaa. Niin teinkin. Kävelin aamulla Helvetin kattilaan. Ihanata oli. Sen jälkeen söin kotisipulipihvejä Safoksissa. Ja tulin kirjaston koneelle ihmettelemään Demokraatin päätoimittajan kryptistä viestiä.

Pakoilen täällä Matti Pulkkisen muistoseuran tilinumeron etsimistä, Ylä-Karjalan pulkkissemppajutun kopioimista ja Lapinlahden Venäjä-seuran pienen Neuvostoliitto-seminaarin alustajan matkakorvausasian selvittelyä. Ei auta. Pakko mennä ennen kuin minut heitetään täältä ulos.