Sosialisti ja työläisyhteisö

to 23.6.2016

Marian Jonin synttärit. Kohta suunta Keuruun kautta Ilmajoelle. Eilinen Matti ja Liisa -lehti oli piristävä. Oli juttu uudesta Kunnan Jussi -kirjasta. Siinä mainitaan myös Matin isä.

Juha Miettisen kirjallisuussarjan luen aina tarkkaan. Tällä kertaa toimittaja oli päässyt kuvaamaan kirjahyllyä tuosta tietöyrään ja rautatien takaa. Psykologian tohtori ja kait sosialisti, tai ainakin sinne päin kallellaan, toivottavasti edes vasemmistodemari, Kalevi Paldanius esitteli kirjastoaan ja listasi kirjallisuuden top teniinsä John Steinbeckin Vihan hedelmät.

Etsin Vihan hedelmistä punikkikohtia. Niitä oli. Kirja oli hyvä, vaikka Ärräpää-toveri Oiva Hevonen ei käännöksestä niin pitänyt. Toverilla taisi olla käytössään vanha käännös, kuten minullakin. En jaksa kipittää yläkertaan katsomaan versioni kääntäjää, mutta uusi suomennos, vuodelta 2000, on Raimo Salmisen.

Kipitinpäs. Vanha käännös on Alex Matsonin. Ilmaisin äsken väärin. Toveri Oiva Hevonen ei oikeastaan pitänyt tai ei pitänyt käännöksestä, vaan se oli hänen mielestään ajastaan jäänyt, vanhahtava ja nykykielelliselle jopa huono. Minä en oikein voi sanoa mitään, sillä enhän minä englannin kielen taitamattomana ole arvostelukykyinen.

Oli minulla kyllä otsaa arvostella Martti Anhavan Karamazovin veljesten käännöstä. Koska en lainkaan hurmaantunut itse Dostojevskista taustalla, vertailin Karamazoveita lukiessa kolmea eri käännöstä. En sano tätä pelkästään itseäni kehuakseni, vaan siksi, etten lakkaa ihmettelemästä, miksi minulle on saattanut siunautua Karamazovin veljeksien kaikki suomennosversiot ja Moskovan-opiskeluvuotenani olin ostanut romaanin alkukielellä.

Vai olivatko venäjänkieliset Karamazovit Leonidin kirjastosta. Nyt en ole varma. Joitain Dostojevskeja raahasin Suomeen jo 1990-luvun taitteessa. Jotta tässä sädekehä hieman himmenisi, on pakko tunnustaa, että Karamazovien lukeminen jäi kesken. Karamazov-yhteisömme hyytyi ja minähän, uskokaa tai älkää, olen yhteisöihminen. Ehkä jaksamne syksyllä jatkaa taas.

Työläiset, sosialistit

Piti ihan soittaa Matille, mistä on kyse, kun Kalevi Paldanius kertoi jutussa, että hänen lapsuutensa työläisyhteisössä ei kirjoja ei suuremmin omistettu eikä annettu lahjaksi. Matti kertoi, että toki Varpaisjärvelläkin oli työläisyhteisöjä. Kalevi Paldanius on Syvärinpäästä, jossa oli Meijeri ja Meijerin mylly. Rakennukset ovat siellä vieläkin. Syvärinpää oli vireä kylä.

Jotain on tapahtunut. Voi sanoa julkisesti tulevansa työläisyhteisöstä.

Lisäksi olen ollut kuulevinani, että yhä useampi uskaltaa sanoa olevansa sosialisti. Viimeksi eilen nyt jo entinen persu Marja Tolppanen. Sanoi televisiossa suorin sanoin, että minä olen sosialisti.

Minäkin olen sosialisti ja mielestäni Vasemmistoliitto tulisi lopettaa. Tilalle pitäisi saada Vasemmisto, the Left, johon mahtuisimme myös me, jotka emme enää ole punavihreitä. Minä olin sitä 1990-luvulla. Ennen piirisihteeri Jouko Nuutisen ehdotukseen liittyä puolueeseen olin pelkkä vihreä. Sitten ryhdyin kerralla punavihreäksi ja märisin sitä, että Vasemmistoliitto ei sitä ole. Nyt olisi, mutta minä olen taas tehnyt poliittisen siirtymän.

Vasemmisto, uusi, olisi sellainen, johon mahtuisimme me sosialistitkin. Ja jopa se vihonviimeinen äärivasemmistolainen ja anarkistinen kaikesta kieltäytyjä Marxilaisen työväenliiton vasemman ja eristäytyneen takafraktion ääri-individualistinen jäärä, eli siis minä.

Tässä viestini Ärräpäihin tänään:

"No voe tokkiisa, olen niin odottanut, että Pentti Stranius lukisi taas jotain. On viime aikoina vain itse julkaissut, harjoittanut kirjavälitystä ja muita bisneksiä.

Ja nyt se on lukenut Stonerin. Jonka minä luin jo jonkin aikaa sitten! Tää on muuten ihan kumma juttu. Olen alkanut epäillä, että me Straniuksen kanssa ollaan jonkun kumman yhteisen hengen feminiini ja maskuliini. Minä itse asiassa olen transihmisenä se maskuliini. Meinaan vain, että taaskaan ei Leppävirran Oravikoskella Matti Pulkkisen muistoseuran tilaisuudessa ollut kuin kaksi, jotka olivat lukeneet Teuvo Saavalaista - minä ja Stranius.

Panen liitteeksi tämän päiväisen merkintäni Vihan hedelmistä (toveri O. Hevonen! Uusi käännös siitä on vuodelta 2000 ja kääntäjä on Raimo Salminen! Tarttisko lukea nyt uusi käännös vertaillen?) ja etsin vielä merkintäni Stonerista.

Sain Stonerin lahjaksi kummipoikani äidiltä, jolle mulla on kasa kirjoja varattuna. Mutta niiden toimitus perille on viivästynyt. Stoner eli mielestäni onnellisen elämän; tai oli onnellinen opettaessaan, mutta kirja ei niistä kohdista kertonut. Joku voisi kirjoittaa uuden tarinan sekä Stonerin vaimosta Edithistä sekä siitä, millaisia mullistuksia Stoner sai oppilaidensa päässä aikaan.

Ja voi vitura. Mun liitetiedostot näyttävät vitun txt-tiedostoilta. Joten kopioin merkintäni tähän loppuun pötköön molemmista. Ensin Stoner ja sitten Vihan hedelmät.

Pia"