Ruah (taas)

pe 29.7.2016

Kohti Ilma- ja Seinäjokea. Seinäjoella olisi asuntomessut, mutta nyt on kolme yötä mennyt niin vähillä unilla, että enpä tiedä, mielenkiintoistahan tuo olisi, mutta uuvuttavaa. Minulle riittäisi vallan hyvin kävelyretki Ilmajoen kirkonkylässä.

Mietin kysymyksiä, onko sielu erotettavissa ruumiista ja onko sielunvaellusta olemassa. Toisaalta, koska olen käytännön ihminen ja konkreettinen, parasta on sanoa, että enpä tiijä, kun ei ole sellaista kokemusta. Itse asiassa Jehovan todistajien näkemys, että Jumala puhaltaa elottomaan elämän henkäyksen (onko tämä nyt heprean ruah?) ja sitten tulee elävä oranismi, kuten ihminen (onko tämä nyt sitten hepreaksi nefesis.)

Raamattu puhuu toisaalla Mooseksen kirjassa kreikaksi psykhestä - niin kuin sielusta.

Nyt on kuitenkin niin paljon sakkaa aivoissa huonojen öiden takia, että ratas rutisee, kun koetan miettiä. Pääsisipäs nukkumaan. Kello on 18.30 ja istun jo Ilmajoella. Marialle ja Jonille tarjoilin äsken herkullisia lihapullia. Taitavat olla Jonin äidin, Marian anopin?, tekemiä. Oli kunnia tarjoilla vävypojalle.

Laura Honkasalon blogin kautta pääsin Asta Lepän erinomaiseen kirjoitukseen:

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1469239723900?jako=4ee51beaf8bc43d8dee2ba84242b135d&ref=fb-share

Ärsyttää vieläkin, kun editorisydeemi eilen hukkasi pätkät Julia Kristevaa ja pappa Freudia. En löydä niitä varmaan ihan vähässä kummassa enää bittitaivaasta.