Multitudo

su 28.8.2016

Viikonloppu on mennyt perjantain tapahtumia ihmetellessä ja jännittäessä sitä, pääseekö Maria tänään Ilmajoelta Järvenpäähän. Taitaisi morsiamelle sopia, että Seinäjoen ja Järvenpään väliselle rataosuudelle olisi kaatunut röykkiöittäin puita ja kouluun meno siirtyisi - ehkä viikolla, kuukaudella tai mieluummin vuodella.

Ei minullakaan ollut mihinkään kiire Pietarista Suomeen, kun Marian isän kanssa ammoin lähdettiin kohti Suomen rautatieasemaa ja metrossa joku pölli lomakkoni passeineen ja junalippuineen. Ensimmäinen ajatus oli, että jessss, saan lisäaikaa, sillä aavistin, että syntymättömät lapseni ovat lähellä syntymistään:)

Kaikkein kummallisinta oli, että sain kaiken takaisin käteistä rahaa lukuun ottamatta. Käteistä ei minulla siinä vaiheessa reissua juurikaan ollut, kuten ei yleensäkään Venäjältä kotiin palatessa - eipä minulla ollut Venäjällä matkaillessakaan yleensä melkein mitään rahaa -, joten ei harmittanut yhtään tippaa. Olin muuten Venäjällä aina kirjaimellisesti rahaton reppureissaaja, selässäni roikkui Hampurista keväällä 1986 ostettu muodoton sipulipussi, joka joskus on kuulunut jollekin Nato-sotilaalle.

Käyttäisin hampurilaista Nato-reppua edelleen, ellei Anna olisi niin tarkka siitä, minkätyylisen äidin kanssa liikkuu. Perjantaina ostettu hassu thaimaalainen kierrätyskäsilaukkukin uhkasi olla tytölle liikaa. Se on niin outo, sanoi lapsi.

Äiti on outo, mutta niin ovat tapahtumatkin. Perjantaina ilakoin Jehovan todistajasisarten kanssa Kuopiossa kirppareilla ja autovaraosaliikkeissä. Sisar Tarja oli varaosaa ostatellessa asiantuntijan oloinen, sisar Marsu piti yhteyttä aviomieheen älykännykällä ja minä olin muuten vain joukon jatkeena vähän uunona ja vähän pihalla, mutta arvelin, että henkinen tuki niin miehisessä ympäristössä kuin varaosakauppa ei olisi pahitteeksi-

Saatoimme olla näky, kun ajelimme pitkin Kuopiota lahoamispisteessä olevalla SeRGeillä, jonka katolla on hälytyslamppu (ei toimi) ja kyljessä häämöttää teksti Pajava Ky. Kolme alle 160-senttistä pikku pikku muijaa ja kova pulina.

Elävässä Kaupassa tuli Marialta puhelu, että lähijunan ovet eivät olleet auenneet Tikkurilassa, joten Ilmajoen-matkalaiset olivat päätyneet Helsingin päärautatieasemalle itkemään. Näky lienee ollut dramaattisempi kuin todellisuus, joten pikapikaa tyttö soitti Seinäjoen-junasta, että Seinäjoelle matkalla ollut ohikulkija oli luvannut saattaa hänet ulos junasta.

Joku matkalainen oli lisäksi käyttänyt lasta junassa pissalla. Tämän jälkeen uskon, että melkein mistä vain on mahdollisuus selviytyä. Draamapaikalle oli osunut Kansanlähetyksen nuoriso-ohjaaja, joka oli menossa kaverin luokse Seinäjoelle, ja vakuuttanut, etät morsian hoidetaan Seinäjoelle hyvässä järjestyksessä.

Otsikko on multitudo. Viidesläinen nuoriso-ohjaaja saattaa Seinäjolle entisen syntymäortodoksin, joka tällä hetkellä kuuluu isäpuolensa mallin mukaan luterilaiseen seurakuntaan, ja jonka biologinen äiti on körttiäidin lapsi ja körttimaallikkosaarnaajan tyttären tytär, sekä myös entinen ortodoksi, joka on löytämässä ummansa (arab. أمة‎) Jehovan todistajien parista.

Kertaus wikipediasta: "Umma (arab. أمة‎) on islamin uskovien yhteisö, joka konkreettisesti tarkoittaa samassa moskeijassa käyviä ihmisiä ja on verrattavissa kristinuskon seurakuntaan. Laajemmassa merkityksessä se tarkoittaa maailman kaikkien muslimien muodostamaa yhteisöä."

Sitä paitsi minut on kasvatettu viidesläisittäin. Biologinen sisareni Paula oli kansanraamattuseuralaisia ja on nykyään ortodoksi.

Kati Reijosen Lyhyestä matkasta perille luin noneseista. Yhä enemmän ihmisiä kuuluu epämääräiseen ameebamaiseen yhteisöön, nones, joka tietysti on kiusallinen monen lukkiutuneen instituution kannalta. Me nonesit olemme esimerkiksi USA:ssa suurin kasvava yhteisö:

"Nones is a term sometimes used to refer to those who are unaffiliated with any organized religion. This use derives from surveys of religious affiliation, in which "None" (or "None of the above") is typically the last choice. Since this status refers to lack of organizational affiliation rather than lack of personal belief, it is a more specific concept than irreligion. Polls show that in the United States, "nones" are the only ´religious´ group that is growing as a percentage of the population."  https://en.wikipedia.org/wiki/Nones

Ollaan nyt sitten nones, jos kukaan muu ei tunnustaudu universalistiksi. Ymmärrän universalismin siten, että kaikki uskonnot ovat yhtä hyviä ja yhtä epätarkkoja. Me kaikki olemme yhtä, koko maailmakaikkeus, Paldaniuksen soramontun kivi, omenakemppi, minä, veli Juksu-Johannes ja Hentun Liisa. Entisenä ortodoksina voisin sanoa, että olemme kaikki Kristuksen ruumis, seurakunta, mutta jonkun muun suunnan edustaja voi sanoa toisellakin tavalla.

Kaivoin hyllystäni John Shelby Spongin Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla -kirjan, luen sen kolmanteen kertaan Esko Valtaojan Kaiken käsikirjan rinnalla (toiseen kertaan se) ja lupaan lukea Reza Ahlanin Kapinallisen loppuun, kun nones Kati Reijonen häneenkin kirjassaan viittasi. Kapinallisen lukeminen keskeytyi johonkin, en muista mihin, mutta Aslanin itsensä vika se ei ollut. Ehkä vain tuli kesä ja perhekriisi.

Matti tuhisee vihaisesti. Pitää lähteä puolukkaan. Pakko vielä kuitenkin pestä hampaat. Sillä aikaa aviomies asentakoon autojääkaapin sähköjohtoa. Luin myös uusimman Ortodoksiviestin. Kirjailija Heikki A. Kovalaisen haastattelu oli erinomainen ja kirjailija sanoi siinä jotain sellaista, mitä vielä täällä lainaan, mutten nyt, sillä Matti meni selälleen keittiön sohvalle ja alkaa kohta mielenosoituksellisesti varmaan kuorsata.