Vesa Luukkosen historia

to 25.8.2016

Kun vyöryin Marian kanssa alas Kirjakemmakkapaikan, Puumalan keskuskoulun, invaramppia, ramppiin nojasi Niinisaaren historioitsija Vesa Luukkonen. Hänet erotti mustasta lierihatusta ja suuresta olemuksesta. Oikeastaan mies oli siinä voimallinen kuin ukkospilvi. En tarkoita sitä, että olisin pelännyt hänen alkavan rajuilmoitsea, vaan sitä, että ikään kuin miehen sisältä olisi kuulunut koko ajan jyrinää.

Jotkut isokokoiset ihmiset vain jyrisevät sisäisesti.

Nauratti, kun sitten ravintola Niinipuun vintillä Vesa Luukkonen kertoi, että Karjalan Kannakselta, Muolaalta tai Äyräpäästä, Puumalaan tulleet vero- ja ruttopakolaiset, kuten juuri ensimmäiset Luukkoiset, olivat kooltaan paljon suurempia kuin Saimaan rannoilla peuroja alkeispaimentavat aboriginaalit, lappalaiset.

Meitä uskon sisaren Railin kanssa tämä huvitti kovasti. Kummatkin taidamme olla pygmien sukua, pienistä persejalkaisista saamelaisista peuramiehistä periytyneitä karjalaissavolaisia. Luukkoiset asettuivat Niinisaareen ja ilmeisesti siksi säilyttivät komeutensa, kun eivät sotkeutuneet - eivät pahassa eivätkä hyvässä - mantereen puolella hääriviin alkuperäisasukkaisiin. Vesa Luukkonen korosti alustuksessaan, että Niinisaaressa sai olla rauhassa; vainolaiset eivät saareen pyrkineet eivätkä suvun naisia häirinneet viriilit lappalaismiehet.

Sorjoisilla taisi käydä toisenlainen mäihä. Sorjoisia ei varmaan mainitse Puumalan kantasukuna kuin minä ja sukututkimusta tehnyt Kyösti Sorjonen, sillä Sorjoiset tulivat kauas Kaipaalan saloille ja olivat välillä Juvan kirkonkirjoissa ja välillä Säämingin. Puumalan seurakuntahan perustettiin vasta sitten, kun tarpeeksi monta Puumalan isäntää oli tuomittu ja rankaistu siitä, etteivät tuhannen taipaleen takaa käyneet usein kirkossa. Säämingin kirkko oli niin kaukana. Omassa Sorjoisten serkkukirjaan tarkoitetussa kirjoituksessani mainitsin puumalalaiset varhaisseparatisteina ja pitäjäitsenäisyysmiehinä. Oivallista!

Vesa Luukkonen kertoi saman anekdootin Puumalan pitäjähistoriasta, joka minullekin jäi mieleen. Varhaispuumalalaiset toivat Kannakselta karjalaisen suurperheen mallin, mutta liika on liikaa; kun muudan Luukkoisten karjalainen suurperhe oli kasvanut pienen kylän kokoiseksi, anoi talo jakotoimitusta. 56 henkeä samassa talossa kun oli hieman liikaa.

Minä olin miettinyt, miksi Sorjoiset, Luukkoiset ja ketä niitä nyt olikaan, olivat muuttaneet 1540-luvulla, Kustaa Vaasan aikaan, vastavirtaan. Eikös silloin pikemminkin Ruotsin valta koettanut levittäytyä itään? Nämä pahukset tulivat idästä länteen. Kuten ylempänä viittasin, kyse oli siitä, että Puumalan saloille tultiin pakoon veroja sekä ruttoepidemioita. Vesa Luukkonen on huomannut jostain historiadokumentista, että Kannaksella verottajana olivat käyneet jopa latvialaiset.

Äidin Tiusasten kautta meille on luikerrellut hyperkolesterolemia ja MBO. Etelä-Amerikassa asuva Tiusasserkku, joka oli ottanut yhteyttä Kosti-veljeeni, oli teettänyt geenikartan ja sieltä pilkistää meihin sorbigeeni. Sorbit ovat pieni slaavikansa, joita Hitler sitten lappoi osin keskitysleirille ja sen jälkeen, koska entisen DDR:n alueella sattuivat asumaan, heidän kansallista herätystään laimensivat itäsakut.

Nyt menee kyllä ihan Katja Petrovskajan Ehkä Esteriksi, mutta Tiusasten puoleinen esimummo meillä on Sofia Essman tai Essmann, joka lienee päätynyt Puumalaan pieneen taloon lehmän tissejä venyttelemään Jääskestä (tällaisen tarinan muistan äidiltä kuulleeni), vaikka se ei alunperin ollut tarkoitus.

Ainakin wikipedian mukaan Enson Kisailijoissa on vaikuttanut Essman-niminen pikajuoksija Rauni Mirjam (myöh. Asteljoki):

"Rauni Mirjam Asteljoki (o.s. Essman, 8. huhtikuuta 1918 Joensuu - 21. toukokuuta 1999 Kouvola) oli suomalainen yleisurheilija, joka menestyi parhaiten pikajuoksussa. Hän oli yksi neljästä ensimmäisestä Suomea olympialaisten yleisurheilussa edustaneesta naisesta. Rauni Essman karsiutui  Berliinin 1936 olympialaisissa 100 metrin juoksun välierissä sekä 4 x 100 metrin viestijuoksun alkuerissä, jossa Suomen joukkue juoksi maansa ennätyksen 49,5 s. Vuonna 1935 Essman juoksi 100 metrillä Suomen ennätyksen 12,6 s, joka rikottiin vasta 17 vuotta myöhemmin. Seuratasolla hän edusti Enson kisaiijoita. Rauni Asteljoki oli neljän lapsen äiti. Hän opiskeli oikeustiedettä ja toimi varanotaarina Kouvolan lääninhallituksessa."