Martina Anderson

to 20.10.2016

Tultiin eilen myöhään Ilmajoelta kotiin. Vävypojan lahjoittama lasturuusu säilyi vaurioitta Volkkarin kyydissä kotiin asti. Illalla istuin vähän aikaa apaattisena seuraamassa A-Studiota. Ei olisi pitänyt. Hesarin toimittaja Heikki Aittokoski oli niin kapitalismin nopealla kaistalla, että alkoi oksettaa.

Alankin vaatia, että sen kun keitetään sellua ja devalvoidaan aittokosket hevon kuuseen päsmäröimästä. Puhuttiin "kansan kahtiajaosta" ja mukamas siitä, ettei ole enää väliä vasemmiston ja oikeiston jaolla. Kylläpä vain on. Kansa on jaettu kahtia jo kauan ennen kuin nykypakolaiset tulivat Suomeen.

Nyt kapitalismin ryömintäkaistalla olijat jakavat itseään meihin ja muihin ja SSS-miehet hierovat karvaisia kämmeniään yhteen. Ei tarvitse enää huolehtia mistään. Kansa päästelee toisiaan pois päiviltä ja rikkaat alkavat saada nöyrät perseenpyyhkijänsä nälkäpalkalla. Sitähän tässä halutaan. Aulista palvelutyöväenluokkaa.

Kyllä minulle palvelutyöväenluokkaan kuuluminen käy, jos vain siitä saa palkan, jolla elää. Ennemmin teen jotain hyödyllistä ja todellista kuin kirjoittelen uusliberaalia paskaa valtamediatiedotusvälineisiin. (Tai no, Maaseudun Tulevaisuuskin on valtamediaa, mutta kumman innostava kuitenkin, vaikkei lehdessä olekaan enää äreää päätoimittajaa, jonka päivittäiskolumneja luin (entisenä vihreänä) tukka pystyssä. En tiedä, aloinko inhota normivihreitä Lauri Kontron kirjoitusten takia vai luinko kolumneja sen takia, että olin alkanut inhota normivihreitä. Vassuja kohtaan Kontro oli jopa lempeä, jos vertaa, miten kirjoitti normivihreistä. Elonkehäläisiä, joiksi itseni jollain lailla luen, ovat eri poppoo, tiedoksi.)

IPU:n rekisteröimiskortin täytin Antti ja Kirsi Pesosen takia. Toivon, että Rajat kiinni -pösilöstö on seurannut Susanna Kaukista tämän hourumaailmoihin. Vaikea sanoa, mitä sieniä Kaukinen söi, kun muuttui kerralla kahelinatsiksi. En minä alunperin hänen soturirunkutuksestaan tykännyt. Pidin sitä lähinnä hassuna, mutta kun näin Kaukisen Aamutelkkarin studiossa puhumassa Minna Canthista ja naisrauhasta, suljin telkkarin lopullisesti.

Kaukinen ei ollut enää hassu, vaan umpihullu.

Kun Kaukinen oli kansainvälistä kapitalismia vastaan, ei kutsuja Ylen studioon sadellut. Mielenkiintoista. Eikä kukaan tee juttuja miekkareista, jos puistonpenkit eivät lennä ikkunoiden läpi. Ja vasemmistoanarkistit pääsevät televisioon vasta, kun joku äärioikeistolainen natsi potkaisee ilmat pihalle. Silloinkin syyn täytyy olla vasemmistoanarkistissa itsessään.

A-Studiokeskustelulullutuksen jälkeen katsoin hajamielisesti Susanna Turusta, joka jakeli lippuja europarlamentaarikoille. Kun tuli pohjoisirlantilaisen Martina Andersonin vuoro, terästin hieman korviani, kun Turunen sanoi Andersonin olleen 13 vuotta vankilassa. Hän on Sinn Féiniläinen ja entinen IRA-vangittu.

Anderson puhui radikaaleja ja ennen kuulumattomia. Mainitsi sanan uusliberalismi. Varmaan Susanna Turunen saa nyt kenkää, kun meni näyttämään Andersonin kaltaista europarlamentaarikkoa. Anderson sanoi, että äärioikeistolaiset puolueet käyttävät hyväkseen mitä tahansa, ne ratsastavat uusliberalismilla ja lietsovat muun muassa muukalaispelkoa.

Perhana, olipa hyvä keskustelu EU:sta ja nationalismista europarlamentaarikkojen kesken. Miten suomalaisten jutustelu oli sellaista mussutusta? EU-poppoossa mukana oli katalaanikin. Kun opiskelin Moskovassa, meidän ryhmässä oli katalonialainen Olga Puig. Ja A-studiossa oli pätkä amerikkalaisesta valkoisesta roskaluokasta. Sellaista ei meille ole näytetty! Amerikassa on köyhiä valkoisia, jotka asuvat parakkikylissä työttöminä, kun ovat jääneet sille kapitalismin hitaalle kaistalle. Onko nyt ihme, että suuri osa amerikkalaisista ei todellakaan edes unelmoi äänestämisestä ja asioihin vaikuttamisesta?

Parempiosaiset äänestävät toisiaan.

No niin. Katsoin eilisen europarlamentaarikkokeskustelun uudestaan. Itsemääräämisoikeus on tarkoituksellisesti rinnastettu vastenmieliseen nationalismiin, jotta voitaisiin heikentää niiden valtaa, jotka valitaan demokraattisesti. Valta on karkuutettu "vapaalle" kaupalle, suuryhtiöille, IMF:lle, WTO:lle ja USA:n valtionvarainministeriölle.

Patriotismi on sitä, että rakastaa omaa maataan ja nationalismi on sitä, että vihaa jotain toista maata tai jonkin toisen maan kansalaisia. Tosin minä en ole sen enempää patriootti kuin nationalistikaan, mutta separatisti ja ainakin internationalisti taidan olla. En tunne itseäni erityisen suomalaiseksi, itäsuomalaiseksi kylläkin. Suomen lipun liehuminen saa niskakarvani pystyyn.

A2-matalpalkkaillasta luin Saku Timosen Image-blogimerkinnän. En menettänyt mitään. Illassa toisteltiin sitä samaa sontaa kuin muutenkin; menkää työttömät niihin satoihin tuhansiin avoimiin työpaikkoihin, juu.

Näin kirjoittaa Timonen: "Eilinen A2:n Palkkaerot-ilta näytti olevan hyvin pohjustettu ja täysin harkittu hyökkäys sekä työttömiä että ay-liikettä vastaan." http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/10/20/taas-loydettiin-syylliset/

A2 Palkkaerot -ilta ei ollut propagandaa, vaan spinnausta. Spinnausta on esimerkiksi se, että avoimia työpaikkoja on puoli miljoonaa. http://sundell.me/blog/2016/10/tyotilaston-lukua/http://sundell.me/blog/2016/10/tyotilaston-lukua/