Superego

su 23.10.2016

Pitäisi selostaa Pentti Straniukselle, että en tarkoita superegolla mitään kapitalistis-nietzcheläistä hirmuminäminäminää, mutten jaksa. Siivosin ja raivasin ja kannoin tavaraa vintille. Vaihdoin jopa yläkerran hallin verhot. Sen verran konmareilin, että heitin entiset verhot pois.

Kon Marin ideana on kaiketi, että pitää poistaa kotoa esineet, joista ei pidä. Kun pohdin, mistä esineistä en pidä, en keksinyt yhtäkään. No, yläkerran verhot olivat Pöljän talon keittiöstä ja jotenkin sen väriset, etten voinut niitä sietää alunperinkään. Tai Pöljän talon keittiöön ne sopivat, sillä keittiössä oli lämmin puupanelointi. (Jonkalaista Matti syvästi inhoaa.) Mutta meillä yläkerrassa verhot näyttivät lähinnä tahraisilta ja aneemisilta.

Nyt tilalla on feikkimarimekkoa. Vaihdan verhot kerran kymmenessä vuodessa, joten siinähän ovat.

Pentin (Lappalaisen) kammariin ei lähtenyt oikeastaan mitään. Paperit ovat vielä käymättä läpi. Matti käski minun katsoa paria tarjouspaperia. Ei jaksaisi, mutta sen verran nyt raotan tästä yläkerran ison ikkunan äärestä persettäni, että sen teen, kun kerta käsketään.

Matti Pulkkispuheenjohtaja kirjoitti hyvän blogimerkinnän. Raili kiteyttää asian, jota olen miettinyt, miettinyt ja miettinyt, monin verroin analyyttisemmin kuin minä, joka täytyn niin helposti hervottomasta vitutuksesta. Vidudus estää minulla ajattelun:

http://railimiettinen.blogspot.fi/2016/10/onko-pakko-jos-ei-halua.html

Äitin ja isän puusohva on nyt yläkerran hallissa Matin työtilassa. Matti tosin heivasi ison piirustuskoneensa Pentin kammariin. Omaan sisätilaan on tulossa pienempi malli ja minun mielestäni se olisi pitänyt ripustaa heti ja Pentin kammari saattaa myös valmiiksi. Aitan edusta on kuin koiran oksennus, kuten entinen Tiina Kiiski, nykyinen Itä-Savon päätoimittaja Tiina Ojutkangas sanoi Sammonkadun kommuunissa, kun siivota piti.

Ärsyttää, kun jäi taas jotain roikkumaan hamaan hämärään tulevaisuuteen. Haluaisin niin tehdä kerralla ja kaiken.