Pidä huolta äidistä - nyt!

Ei kun - pelastakaa edes äidit

ma 31.10.2016

Menin äsken solmuun läpilaskutettavien rautakuppppp.. ei kun rautakauppalaskujen kanssa. Kaksi yksilöä saneerauslaastia pitäisi vähentää jostain. Ei muuten tule kirjoittamisesta mitään tällä kuppaisella pikku läppärillä. Piti kirjoittaa, että kaksi yksikköä. En tiedä, millaisin enkelten kielin ja symbaalein kertoisin paikalliselle rautakaupalle, että eri merkillä olevat materiaalit pitäisi laskuttaa erillisessä laskussa.

Nyt kaikki meneillään olevat työmaat ja tulevat sekä entiset ovat sikin sokin ja lomittain samalla lakanalla, joka saattaa olla useita kilometrejä pitkä, jos kaikki paperit pannaan jonoon. Ja sehän on ihan parasta, että jostain kokonaisuudesta saattaa olla vain yksi ainokainen rivi jollain paperilla ja loput seuraavalla. Näin meidän laskuistamme tulee kilon painoisia sen lisäksi, että ne ovat suuria.

Ja iisalmelainen rautakauppa! Ennen se osasi erotella eri työmaat kokonaan erillisille laskuille, mutta nyt näyttää unohtaneen koko idean. Ei kun vain siellä seurakunnat, virtaset ja lahtiset samalla lakanalla. Sinne minä sörköttelen isolla käsialallani hiiren kakan kokoisia merkintöjä väliin. Kerran erään välinevuokraamon lasku tuli niin täyteen suttuja, kun koetin jakaa laskutettavia asioita eri työmaille, että liimasin sen täyteen kissatarroja.

Ajattelin, että olisi edes tilitoimistolla hauskaa.

Koko aamupäivä meni oman hepatiittirokotuksen järjestämiseen ja Annan hammaslääkäriajan siirtämiseen. Ilon aihe oli se, että emme Annan kanssa tarvitse malarialääkitystä ja torstain jälkeen saatan ryhtyä käyttämään suonensisäisiä huumeita sekä harrastamaan suojaamatonta seksiä vailla pelkoa eri hepatiiteista, mutta se ei ollut kivaa, että siirsin Annan hammaslääkärin musiikin kokeen päälle.

En hyperventiloi, en hyperventiloi, tämä on tärkeää metatyötä, jonka alle välillä lyyhistyn.
Tämä on tärkeää metatyötä
jota miesten ei tässä perheessä tarvitse tehdä.

Mieluummin olisin aamupäivän tutkinut suomenruotsalaista modernistia Elmer Diktoniusta
ja vaikka hänen runoaan Maammelaulu 2.

En kuitenkaan löytänyt sitä hänen kokoelmastaan.

Minähän vihasin runoja. Mikä on minun nyt?

Äiti
pieni kuivettunut äitini haudassa -
napa kuitenkin elää.
Vahvimmin se elää
pojissa talvenkylmien tähtien alla
silloin kun äkkiä jäinen taivaanlaki
tuntuu lämpöiseltä
kuin äidin mullaksi muuttunut syli.
Suvikoto lumessa -
pieni kuivettunut äitini.

vuodelta 1948 Toisin Elmer Diktonius kokoelmasta Runoja

Minun ei tarvinnut tehdä äidin murhaa aikuisena, sillä äitini kuoli ennen kuin minusta tuli aikuinen. Äitini kuoli, kun olin 31-vuotias ja sain lapseni vasta 33-vuotiaana.