Pääsinpäs Tertullianukseen

to 24.11.2016

Tänään vietetään lapsen henkiinjäämisen vuosijuhlaa. Matti lupasi tehdä kana-fetapizzaa. Minä lähden otsalampun kanssa taas könkkäämään lenkkipolulle. Sen jälkeen menen läksyä lukematta kirjaston kirjallisuuspiiriin.

Olen aivan latinalaisessa apologeettisessa kirjallisuudessa. Sainpas kiinni nyt vuosituhannen hämmentäjän. Karthagolaista kirkkoisää Tertullianusta saamme kiittää mielestäni melko hämärästä, teoreettisesta ja akateemisesta käsitteestä trinitas (lat.) eli Pyhä Kolminaisuus.

On se niivväärin. Ja minä olen kirjoittanut länsimaisen kirjallisuuden historian kurssitehtävään jo seitsemän sivua eikä loppua näy. Kirjoittamisprosessi on kuitenkin itseni kannalta välttämätön. En tajua mistään mitään, ellen kirjoita. Kirjoitan olen olemassa. Olen olemassa, kirjoitan.

Anna-Kaari Hakkaraisen Kristallipalatsi tuli loppuun. Eri hyvä kirja. En nyt ehdi kirjoittaa, miksi näin ajattelen. Kryptisesti vain totean, että onneksi kuitenkin on 7 päivää -lehti. Ettei totuus unohtuisi!