Uskonto ilman ilmoitusta - ja dogmeja!

ti 27.12.2016

Eilen istuin Ilmajoelta Lapinlahdelle ihan hiljaa ja luin ensin isä Hannu Pyykkösen ortodoksipitoista blogia ja kävin tsekkaamassa: totta se on - www.ortodoksi.net on nurin. Vierailen sivuilla aika ajoin joko etsimässä jonkin ortodoksisen veisun sanoja tai tsekkaamassa jotain muuta faktaa.

Kun olin ortodoksilehtien päätoimittaja, kävin malliikoisen ylläpitämällä sivustolla harva se työpäivä. Koska www.ortodoksi.net on täysin kansalaislähtöinen, sen olemassaolo oli ortodoksipääkonttorille koko ajan hiertävä kivi kengässä. Pyykkösen blogista osuin  toimittaja Mikko Juneksen Maallikkoplokiin. Maallikkoplokista jotenkin eksyin verkkolehteen Simeon ja Hanna ja pongasin Aamun Koiton toimitussihteerini Esko Karppasen, josta olinkin miettinyt, mitä hänelle kuuluu.

Hyvä kirjoitus Mikko Junekselta Yrjö Kallisesta: http://maallikkoploki.blogspot.fi/2015/12/elammeko-unessa.html

Muistan, kuinka nykyinen kirkkokunnan päätiedottaja kuiskasi kauhuissaan Juneksesta, että tämä saattaa ihan totta olla entinen kommunisti. Olin vähällä tukehtua hihitykseeni, sillä nuori rouva, entinen Lintulan noviisi, jutteli silloin nykyisen kommunistin kanssa. Sanoin vain, että ei kait, en minä mitään semmoista Juneksesta havainnut Tampereen yliopiston toimittajaopiskeluvuosinani. Tai jos oli, kätki kommunisminsa visusti, taisin vielä lisätä.

Juneksen moneen kirjoitukseen oli vastannut Jouni Koskimies. Kopioin vastauksen tähän kokonaisuudessaan:

"Joitakin vuosia sitten silloisen kotikirkkoni pappi vei kirkon miesporukan Turkuun Nikean Metropoliitta Johanneksen luokse vieraaksi. Johannes, tapansa mukaan, osasi kertoa menneistä ja nykyisistä mielenkiintoisesti.

Yllättävin - ja upein - lausahdus tuli kuitenkin siinä yhteydessä kun hän pitkään muisteli aikojaan Patriarkka Athenagoraan tykönä nuorena miehenä ollessaan. Johannes kertoi Athenagoraan sanoneen, että "maailman kaikkien uskontojen kesken ei varsinaisesti ole suuria eroja ja mitä eri kristillisiin kirkkoihin tulee, niiden kesken ei ole eroja ollenkaan".

Pääni melkein räjähti kun Metropoliitta kertoi Patriarkan tuollaista sanoneen. Nykyisinhän tuollaisesta meillä ja itänaapurissa jo kivitettäisiin. Oliko Athenagoras kenties kaappisynkretisti?

Ei, vaan hän oli syvästi sivistynyt ihminen eikä mikään 400-luvulle jämähtänyt kanoninäpertelijä.

Athenagoras ei ollut anarkisti eikä leväperäinen kirkon järjestyksessä vaan ymmärsi, että asioilla on prioriteetit. On ihan hyvä, että pappi ja diakoni osaavat kumartaa oikeaan suuntaan ja oikeaan aikaan palvelusten aikana mutta ehkä se ei sittenkään ole ortodoksisuuden syvin olemus.

Athenagoraan lausumasta kuulsi syvä rakkaus Luojaan sekä ihmiseen mitkä molemmat näyttävät ainakin Suomen kirkon kompassista kadonneen. Tärkeää meillä on kiinteistöihin liittyvät hankkeet ja hankalia asioita yritetään ratkaista kanteluilla Konstantinopoliin, poliisitutkinnoilla sekä suita tukkimalla. Taliban voisi allekirjoittaa Suomen ortodoksisen kirkon julkiset lausunnot naisen asemasta milloin tahansa.

No mitenkä tästä nykyisestä henkisen lamautumisen tilasta kirkkomme aikoo edetä kohti parempaa? Laatimalla parit strategiat ja kehittämällä kirkon hallinnonuudistusta tietysti. Mitenkäs muuten.

Kiitokset blogistille hyvästä jutusta. Siitä sai ajattelemisen aihetta." (29.12.2015)

Jos tällaisia Koskimiehiä olisi enemmänkin, voisin vaikka liittyä takaisin Suomen ortodoksisen kirkon hallinnolliseen järjestelmään. Mielestäni en ole eronnut universaalista, maailmankaikkeuden käsittävästä Kirkosta, joka on Kristuksen ruumis, sillä eihän maailmankaikkeudesta voi erota. Dogmeja inhoan syvästi.

Nyt on juostava kirjastoon. Matti tuli kotiin ja nuoripari katselee Marian ala-asteen päättöjuhlavideota. Joni tuo meidän joululomaan järjestyksen. Maria on pakko kiskoa ylös johonkin aikaan ja rakastavaisille on laitettava ruokaa määräajoin.

Koetan kaukolainata Jukka ja Lauri Tuhrenin Katoliset kirjeet, jos sittenkin tekisin kirjallisuusteorian tehtävän Jaakobin kirjeestä. Thurenien Katolisia kirjeitä ei ole Rutakon kirjastoverkon missään kirjastossa. Jaakobin kirje alkoi kiinnostaa, kun Lapinlahden luterilaisen seurakunnan pastori Juha Heikkilä piti reformismin juhlavuoden luentoaan ja sanoi, että Jaakobin kirje oli vähällä joutua Uuden Testamentin kanonin ulkopuolelle.