Matot

su 5.3.2017

Olen kerännyt yläkerrasta Pyry Kasperin mutisteleman ja repimän vessapaperirullan sekä paperimytyt. Olen lakaissut alakerrassa. Oma vessa tosin on siivoamatta, sillä Pyry Kasper on levitellyt kissanlaatikkohiekan pitkin lattiaa. Vein kisun kakat ulos. Siivosin Matin ruoanlaittosotkut. Panin astianpesukoneen päälle. Talutin Annan Jopon lämpiämään tuulikaappiin.

Toin matot sisään. Saapas näkee, mitä kenkä tekee tai lähinnä saapas nähdä, kuinka kauan voimme mattoja lattialla pitää. Yläkerrassa on jo kaksi sapenkeltaista oksennusläikkää, kun Pyry Kasper yökkäsi syömiään luita.

Aamulla oli mukava hetki miltei hankikannossa kahden koiran kanssa lähipellolla. Oli koirankantohanki. Minä taapersin ladunviertä. Ei ihan niin varhain oltu liikkeellä kuin olisin toivonut. 

Aloitin jopa Emily Brontën Humisevan harjun lukemisen lukumuistiinpanoja tehden. Yllättävän nopeastihan Humisevan harjun näköjään lukee. Olen sen lukenut kerran aiemminkin ja oli vähän epäileväinen olo, saanko siihen kiinnostuksen toiseen kertaan viritettyä.

Ihmeekseni sain! En itse asiassa muista kirjasta juuri mitään muuta kuin synkän sään ja ankeat, jopa vaaralliset nummet.

Nyt ei ole muuta mahdollisuutta kuin aloittaa kirjallisuusteorian kurssin lopputehtävä. Paitsi tietysti, jos teen bloginlukukierroksen netissä ennen kurssitehtävän aloittamista. Hm, kirjoittikohan Raili blogimerkinnän Pahan kukista, kuten lupasi. Kolmen sisarsen salonkikin oli eilinen uusi löytö.