
ma 3.4.2017
Luin ja lusin eilen melkein kokonaan Judith Butlerin Hankalan sukupuolen. Jopas oli. Kahlasin kirjan tänä aamuna loppuun. Kylläpä vaikuttaa siltä, että eräät ovat vapautumassa ainoastaan käsittelemään loputtomasti ja velloen identiteettiongelmia. Minäkin olen sitä mieltä, että sukupuolia on monta ja olen sitä mieltä, että minä olen monta, mutta mutta mutta.
Kuitenkin mieluummin olen uusintamispuolella ja tekemisisssä ihan ruumiiden, kehojen, ja eritteiden kanssa kuin ideoiden ja niin abstraktien asioiden kanssa kuin Hankalassa sukupuolessa. Tämähän olen täällä jo kirjoittanut alun toistakymmentä kertaa.
Akateemiset kaupunkilaiset, joiden toimeentulo on turvattu aineettomassa tuotannossa, luova luokka siis, voi puuhastella Hankalan sukupuolen kaltaisten kysymysten parissa. Ja puuhastelkoot identiteettipolitiikkaansa.
Ei eilen ehditty räntäsadehiihdosta katsomaan Pekka Ervastia Arto Nybergin haastattelussa. Ervasti on kirjoittanut eräkirjan. Jopas, jopas, sanon, vaikka kyllä tiesin tämän olevan kotoisin (henkisesti) joko Kuusamosta tai Kuhmosta. Kuusamosta kuulema on kotoisin, vaikkei siellä ole syntynytkään. Niin minäkin varmaan kuvaan Puumalaa, jonne teemme hautakäynnin pääsiäislomalla.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]