Missäköhän järjestyksessä hommat tekis?

ti 2.5.2017

Uskon sisar, ystäväni ja kanssaopiskelijani palasi kotimaahan, Luojan kiitos, paljon on asiaa kasautunut. Tämmöinen viesti lähti. Kiirettä pukkaa:

"TERVETULOA! Ja ihana, kun palasitte takaisin. Oli niin ankeaa, kun olitte niin kaukana eikä ole voinut saada vertaistukea. Mulla taas alkoi tänä aamuna sydän pompottaa ja hiki valua, kun ajattelin kaikkia deadlineja - en pystynyt eilen kuuntelemaan kahta nettiluentoa - kuuntelin vain Kalevala-aiheisen ja sen jälkeen oli pakko lähteä viemään Matin kanssa koiria ulos, jotta sain Kalevala-ajatukseni vähän järjestettyä päässäni. Se Lemminkäisen äiti ja Lemminkäisen haravoiminen joesta oli järkyttävä. En ole semmoista ennen Kalevalasta tiennytkään. Perkele, jouduin siinä kohtaa taas Annan kolaripaikalle marraskuussa 2015.

Pitää katsoa, onko nettiluentoalustaja Tiina Piilola saanut jo väitöskirjansa valmiiksi. Piilola oli sitä mieltä, että henkilökohtainen tulkinta Kalevalasta on ihan ok. Piilola on itsekin kirjailija, häneltä on tullut omasta suvusta kertova kirja Alkuvedet. Piilola pohti alustuksensa jossain tuhannesta sivujuonteessa muutosta, metamorfoosia.

No, on Piilola saanut väikkärinsä valmiiksi. Hänen väitöstilaisuutensa on 20. toukokuuta ja väikkärin nimi on Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli — Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita. Väikkäri pitää ehdottomasti lukea!!!! Sit ku.

Luin Kulmalan kritiikin sun kirjasta, kun viime perjantaina Matin kanssa hukattiin koirat Varpaisjärven Maaselän metsään ja sanoin, että mennään Iisalmeen asioille ja haetaan koirat sitten; käytiin Iltalypsyssä lounaalla eikä jaksettu muuta. Minä luin Yönsisar-kritiikin edellisen päivän Savon Sanomista.

Oli ihan ylivoimaista hakea yksi peräkärry meidän synnytyslomalta olevan raksamestarin pihalta. Tai ei se kärryn hakeminen ollut ylivoimaista, vaan ajatus siitä, että vedetään kärryä Paisuan läpi niitä persereikäteitä pitkin Maaselkään ja sieltä Lapinlahdelle. Onneksi ei haettu sitä, sillä minä jouduin siirtelemään tuota Matin isoa pakua (en saa sillä ajaa, sillä on rekisteröity kuorma-autoksi) sitä mukaa, missä Pyryn pelastuspartio liikkui. Pyry oli jotenkin ajanut itsensä lumessa kahlatessaan ihan poikki ja vain uikutti jossain ojan takana. Pimu päästi sellaisen pitkän hälytyshaukun, kun tultiin lähistölle. Koirat eivät olleet kaukana, mutta lunta oli NIIN vitusti, että Matti joutui polkemaan sille upottavaan sohjoon polkua ja opastamaan metsäojien yli.

Minä ajoin yhtä pientä tietä pakulla edestakaisin, kun sen enempää Matti kuin minä ei tajuttu, missä kohtaa pelastuspartio on tulossa tielle. Lopulta Matti soitti, että ajoit nyt 30 sekkaa sitten meidän ohi. Minä vain tuijotin edessä olevaa routavauriotietä ja pelkäsin, että tie vajoaa alta ja putoan jonnekin magma- ja savionkaloon ja vielä ilman kuorma-autokorttia.

Pimu oli kahlannut hangessa koipensa kipeiksi ja Pyry oli uinut jossain suo-ojassa. Pesin koiran ja pesuvesi oli mustaa mönjää. Kait se kaupunkikoira on, kun jotenkin hätääntyy metsässä eikä osaa itse pois.

Hankala homma on, että Pyry ei itse osaa antaa ääntä. Pimu joutui hälyttämään meidät apuun, mutta kyllä se sitten huusi ja voukuikin. Matti lähti pitkine koipineen loikkimaan metsään, kun oli saanut auton tien poskeen parkkiin ja minä vähän aikaa koetin pysyä perässä. Lopulta Matti soitti, että koira on tässä ja mene takaisin autolle ja siirrä paku toiselle tielle - pelastuspartio kahlaa sinne toiselle tielle. Eivät ne tietenkään suoraan päässeet, kun välillä oli ainakin viisi metsäojaa, johon kaikki kolme tietenkin putoilivat koko ajan.

Nähdään sitten keskiviikkona Kuopiossa. Uskon, että taidemuseoalustus helpottaa tähän estetiikka-ahdistukseen. Mulla on Dickien (ristin tyypin mielessäni Mulkkuseksi - eikö dick ole jortikka? Tiedättehän kaikki sosiologian perusteiden oppikirjan, jonka on kirjoittanut parivaljakko Allardt-Vittunen) Estetiikka: Tutkimusalue, käsitteitä ja ongelmia vielä ihan alussa enkä pääse estetiikan tehtävää edes alkuun ennen kuin saan sen mulkkujulkkusen johonkin kohtaan.

Ihan pakko nyt huvittaa itseään seuraavalla lainauksella Kusarin nettikeskustelusta:

Petri Sakkinen    20.11. klo 12.38 Tuossa 1970-luvun alussa opiskelin hitusen sosiologiaa arkkitehtuurin opintojen sivuaineena. Oppikirjana oli Allardt-Littusen ”Sosiologia” ja se oli kyllä aika paksua propagandaa.  Onneksi Kansankulttuuri julkaisi hiukan myöhemmin puolalaisen Jan Szczepańskin ”Sosiologian peruskäsitteet”, joten sain nyrjähtäneet aivoni takaisin paikoilleen.

Huhpuh ja on vielä se Rikos ja rangaistus -alustuskin. Huhpuh enkä ole yhtään sen enempää selvittänyt Dostojevskin poetiikan ongelmia kuin puolitoista viikkoa sittenkään. Hm. Pitäisiköhän, pitäisiköhän .... hm hm hm perjantaina sittenkin vielä aamupäivällä perehtyä Dostojevskin poetiikan ongelmia ennen alustusta. Mutta milloin teen sen Danten-nettiluentoesseen? Viikonloppuna meinasin jo ryhtyä ajattelemaan estetiikan tehtävää.

AAAARGGGGHHHHHH, onneksi opiskeluaikaa on heinäkuun loppuun asti. En oikeasti selviydy näistä deadlineistä toukokuussa. Ja on vielä tässä ja nyt kuukauden vaihde, palkanlasku, verottajan ilmoitukset, tilien kasaus ja vaikka sun mitä persettä tässä tehtävänä. Tilikausikin vaihtuu toukokuun lopussa. Argh, argh, argh.

Nyt rauhoitun, rauhoitun, rauhoitun ja alan laskea palkkoja.

Pia