Father fucker

la 8.7.2017

Sara Mellerin Father Fucker ei ollut niin paha tai raaka kuin luulin. Esityksessä, ehkä se oli lajinsa performance, oli paljon keventäviä ja suventavia kohtia. Suventava kohta sanasta suvanto. Ite keksin just uudissanan. No höh, olisin voinut ilmaista asian myös näin: Siinä oli paljon keventäviä suvantokohtia.

Illalla, kun pyörähtelimme Kajaanin Kaukametsä salirykelmien Musiikkiopiston tilassa - samassa, jossa Matti Pulkkisen seura ry kaksi vuotta sitten perustettiin - aloin pelätä tosissani: mitä jos Anna hellariprinsessana lähtee kävelemään kesken esityksen, mitä jos Maria pelästyy kovia ääniä tai tulee moro-refleksin aiheuttava strobovalo, mitä jos Matille, perheen homofoobikolle, on liikaa näytelmän seksuaalisuus - nimestä Father Fucker saattoi etukäteen päätellä, että oidipuskompleksia käsitellään ja suoralla tavalla.

Pelkäsin myös sitä, että vollotan läpi esityksen. Kaduin, että olin pannut ripsiväriä. Meidän multitudoperheasetelmassa Leonid on Arto Melleri ja Maria ja Anna Sara ja Veera. Näytelmän tapahtumat oli sijoitettu isän sisälle. Tytär meni nukkumaan isän piikikkään maksan alle, molemmat kävivät välillä isän keuhkojen sisällä, toinen tytär (?), viiksekäs ja lihaksikas, sujahti ensin läpi vaginan ja sitten toinenkin. Ilmeisesti Father Fuckerin isähahmo sisälsi molemmat sukupuolet.

Sivuhuomautuksena tähän kohtaan, että myös Matti Pulkkisen Elämän herroissa on yhtenä juonteena oman syntymän uudelleenperformointi. Niin kuin katarsis.

Lopussa molemmat sisarukset antoivat vauhtia jollekin elinkeinulle. Olisikohan ollut perna tai haima? Kumminkin sellainen banaaninmuotoinen se elin oli. Näyttämön lattialla oli kaikenlaisia suolia. Asetelma oli suorastaan vanhatestamentillinen. Tiedättehän tämän? "Minun sydämeni (lev) iloitsee, mieleni (kavod) riemuitsee, minun ruumiini  (basar) ei pelkoa tunne. Sinä et hylkää minun sieluani (nefesh) tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan." (PS. 16:9-10) Kun psalmia luetaan hepreaksi, alkuperäiskielellä, lev tarkoittaa sydäntä, kavod maksaa, basar lihaa ja nefesh henkitorvea. Jokainen niistä on synonyymi sanalle palvelija, psalmin minäkertoja; ihminen ei jakaannu viiteen osaan, jokainen sana psalmissa tarkoittaa koko ihmistä.

(Taivaallista seksiä, kristinusko ja seksuaalisuus, toim. MInna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen, Päivi Salmisvuori s. 17)

Teologiaa, teleologiaa, logiaa, eilogiaa

Torstaisilla syntymäpäivillä puhuin Portaanpään opiston palatsin aulassa, palatsin, jota rakentamisen ja korjaamisen johtamisessa Matti on ollut, nuoren naisen kanssa, joka ymmärtää minua puolesta sanasta, niin ainakin aina tuntuu, ja minä ymmärrän tätä. Sanoin nuorelle naiselle, että kaipaan uskon mystisen kokemuksen, joka tulee hyvin ortodoksiosastolla, lisäksi kuitenkin ratiota, sanaa, järkeä, ideaa. Nuori nainen tuntui olevan ihan kartalla heti - usein minulla on sellainen tunne, että lapinlahtelaiset eivät ole, anteeksi. Kun sanoin, että en suostu hokemaan Pyhästä Kolminaisuudesta, en sanonut, että en siihen usko, mutta koetin antaa ymmärtää, että en suorilleen usko, siis sillä tavalla, että hoetaan minä uskon Pyhään Kolminaisuuteen ja kolminaisuus on näin, näin ja näin. Minusta asia pitää ennen hokemia oivaltaa. Luennoin, että minulle parhaiten asia kirkastui lukemalla Kallistos Waren Ortodoksista tietä. Waren mukaan Jumala syntyi ihmiseksi sen vuoksi, että halusi kokea inhimillisen kärsimyksen. Ruumiseen, ruumiillisuuteen kuuluu nautinnon lisäksi myös kärsimys.

Itse en ole niinkään varma, että tykkäisin miltään tuntumattomasta enkelielämästä. Mieluummin raukean tyhjiin, olemattomiin, kun liihottelen jossain pilvien päällä kevyenä henkenä eikä olisi mitään oikeaa ja kunnollista tekemistä, kuten kukkien multien vaihtaminen tai kissan pissalaatikoiden tyhjennys.

Kun Jehovan todistajasisarten kanssa keskustelimme siitä, että en millään pysty uskomaan Jeesuksen neitseelliseen sikiämiseen, sen ovat ihan taatusti keksineet seksi- ja elämänkielteiset Raamatun kirjoittajat, jotka koettivat legitimoida Kristuksen jumaluutta samalla tavalla kuin muitakin senaikaisia Suuria Hahmoja legitimoitiin, vastauksena Jehovan todistajasisarilla oli, että ilman neitseellistä sikiämistä Jeesus ei olisi täydellinen ihminen. Kait miehen sperma sitten kantaa itsessään inhimillistä epätäydellisyyttä, en tiedä, mutta se tuntuu ihan järkeenkäyvältä, että Adam paratiisissa vaihtoi ikuisen elämän tavallisen kuolevaisen elämään kärsimyksineen ja työntekoineen, eikä sitten Jeesus ottanut vastaan maallista hyvää, valtakuntaa ja valtaa, vaikka Saatana panettelija häntä siihen yllytti, Jeesus valitsi ikuisen elämän, hän ei vaihtanut pois sitä, hän on ollut aikojen alussa, ennen yhtäkään muuta Jumalan luomistekoa. Tämä siis ideoiden tasolla! Mutta....

Minusta perinteinen luonnontiede ja lisääntymisbiologia on vain voitava yhdistää Raamatun lukemiseen, ei voi mitään. Otetaan sitten avuksi esteettinen harmonisointi, jos Raamatun jokin kirjaimellinen merkitys klonksaa tieteen ja darwinismin kanssa. Näitä asioita pohtivan kannattaa lukea ruotsalaisen Kerstin Ekmanin Raaputusarvat.

Tähän kohtaan etsin kirjasta kohdan, jossa juoksee vastaan heprean kielinen sana ruah. En tee sitä nyt, sillä menen herättämään Marian, olemme lähdössä venäläisryhmän kanssa Nilsiään herättäjäjuhlille. Torstainen nuori nainen otti ruahin juuri esille, hän (hellarina) vastasi, että Pyhä Henki. Niin, sanoin ja siinä samassa keskusteluun tuli mukaan toinen nuori nainen, ortodoksi, joka alkoi johdatella, että erilaisten automerkkien kannattajatkin liittoutuvat keskenään. Kyse ei ole sen kummemmasta kuin muotojen ja muotoilujen erilaisuudesta.

Olimme tästä yhtä mieltä ja oivalsin taas! Meillä on pihassa Ladoja, Saabeja, Fiateja, Volvo, Opel ja Skoda. Olen hybridi, multitudo ja semmoisena pysyn, amen, amen, amen. Minua on turha rajata mihinkään uskontokuntaan tai sukupuoleen. Ottakaa tai jättäkää, keittäkää tai paistakaa. Minä olen minä ja monta.

Nunnapornoa, pornonunnaa

Father Fucker -performancessa oli myös nunna, pornonunna suoraan seksikuvastosta mitä ilmeisemmin, sillä nunnan kaapu oli polvipituinen ja loppupuolella näyttämöllä huudettiin epätoivoisesti Jumalaa kuin amerikkalaisissa hurmahenkissessioissa. Niin roisia sakraalin ja profaanin yhdistelyä, että herramujeedesiree, ei voi muuta sanua.

Kotimatkalla Annan kanssa, koska jouduimme molemmat takapenkille Marian latauksen takia,kertasimme esityksen monimerkillisyyksiä ja monimerkityksellisyyksiä. Anna jaksoi nauraa kohdalle, jossa sisarukset kävivät läpi isän kuoleman jälkeisiä tuntemuksia. Toinen sisarus sanoi toiselle, että sinähän tunsit itsesi vihaiseksi ja surulliseksi. Sisko tuli silmille ja rääkäisi: "Nehän ovat perusmielialani!"

Ihan Annaa, niin Annaa, voi että, voi että terveisiä Teppo Kulmalelle ja Tuupovaara neloselle, olen sitä lukemassa nyt ja ihanata on Jung-alaviitteet animasta sekä animuksesta!

Näppärää muuten! Suomen kieli on näppärä. Sana sisarus tai sisarukset on sukupuoleton. Tai ei! Se on kaksisukupuolinen, sulkee sisäänsä sekä veljet että sisaret (Kristuksessa). Miksei jumala voi olla kaksisukupuolinen, mies-nainen, nainen-mies, tai kuinka monta sukupuolia olikaan?).

Luin äsken Sara Mellerin haastattelun netti-Hesarista. Haastattelu oli tehty preformancen tai trash-teatteritsipaleen kantaesityksen yhteydessä. Father Fucker on englanninkielinen, sillä se valmistui viimesyksyiselle Baltic Circle -teatterifestivaaleille. Sara Melleri kertoo lehdessä, ettei ole enää isälleen vihainen, vaikkei tämä osannut olla isä. Leonid oli tytöille sekä äiti että isä, siihen hän väsyi lopulta. (Minusta ei ole kuin isoksi lapseksi, tunnustan.)

On hyvä, että esitys oli englanninkielinen. Osa tekstistä meni minulta ohitse. Hyvä, että meni, sillä se vähensi näytelmän viiltävyyttä, traagisuutta. Jos olisin ymmärtänyt joka sanan, en varmastikaan minä olisi kestänyt Leihu-salissa. Puhuimme Annan kanssa Saabin takapenkillä myös taide-esityksen etäännytyksistä. Father Fucker oli etäännytetty muotisuunnittelija Gianni Versacella ja hänen kuvitteellisilla tyttärillään Livillä ja Claudialla.

Sara Melleri kertoo, että hän ja hänen sisarensa ottivat kuvitteelliseksi isäkseen Gianni Versacen, kun runoilijaisästä ei isäksi ollut. Etäännytys oli paikallaan, sanoin Annalle, sillä jos esitys olisi ollut yksi yhteen todellisten tunteiden ja tapahtumien kanssa, en olisi voinut olla katsomossa minä.

Kukaan meidän multitudoperheestä ei kävellyt ulos esityksestä. Vähän me Annan kanssa pelättiin, saako isäpuoli Matti pideltyä Marian tasapainoa niin, että Maria ei kaadu oikealla puolellaan tuolilla istuneen näyttelijä Riku Niemisen syliin.