Urajärven kartano ja Asikkalan metodistiseurakunta

su 17.9.2017

Eilen emme päässeet liikkeelle kuin vähän vaille neljältä iltapäivällä. Niin jäivät meiltä Athos-vuorten säätiön keskus ja Järvelä näkemättä. Menimme Mattia hakemaan lentokentältä tuntia liian aikaisin. Käytiin ennen hakua etsimässä tie Asikkalan metodistikirkolle ja teimme kierroksen Urajärven kartanolla. Pakosti tuli myös annos äitinuoruutta, kun jouduin kääntämään auton ympäri Jenkkapirtin pihalla.

Me olimme - varmaankin Vuolteen Riinan autolla - joskus lukioikäisenä, olin täyttämässä 18 vuotta, se täytyi olla syksyllä 1983 - Jenkkapirtillä. Minä en ollut kuskina. Muistan, että seisoin pimeässä syysyössä Jenkkapirtin pihalla. Muistan näkymän. Oli sateista, pimeää ja vain joitain hajavaloja. Oli vaitonaisia porukoita. Minä seisoin pimeässä yksin.

Jahas, täkäläinen metodistiseurakunta on Vuoksenlaakson metodistiseurakunta. Osaa olla kirkko kauniilla paikalla. Se näyttää justiinsa remontoidulta. Joku onnellinen asuu kirkon rakennuksessa. Ollapa kirkontalkkari!

Hei, väärin, väärin! Luulin, että Urajärven kartanolla on ollut jokin Helsingin yliopiston kasvinkasvatuskoeyksikkö. Ei ole ollut! Siellä on (pikapikagooglauksen mukaan, voin korjata, jos tämäkin meni pieleen) sijainnut Helsingin yliopiston varastokirjasto. Kirjastorakennus, jota joksikin maatalousbiologian rakennukseksi luulin, oli jotenkin kaunis. 1960-luvun punatiiltä, mutta siinä oli ajatusta. Vähän toista, kun tämä Motelli Körri, mutta tämänkin on lajinsa ja aikansa lapsi.

Pia

Tällaisen viestin panin Ärräpäihin tänä aamuna. Viestillä korjasin ensimmäistä aamun säpöa tovereille. Anna suihkii jo hiuskiinnettä. Helsinkiin lähtö on lähellä. Olemme noin tunnin aikataulusta myöhässä, kyllä tämä tästä. Matin kanssa teimme treffit Vierumäen Matkakeitaaseen vai mikä se hirmu huoltoasematehdas nyt siellä Mikkelintien varrella on. Me koukkaamme Helsingin ja Järvenpään kautta.

Kiitos toverit, juuri niin tulee toimia keräyslippaan kanssa: ottaa kontaktia, kuten Hannele kirjoitti. Jotkut koettivat tosin hiippailla Matin ja Liisan asemalla sivusta, mutta heihinkin otin jonkinlaisen yhteyden - ravistelin lipasta, hymyilin ja toivotin huomenta - ja huutelin, että niinhän se on: käteistä on harvoilla nykyään ja kiitos ajatuksesta. Ihmiset hymyilivät takaisin. Ei haittaa, vaikka tunsinkin itseni hieman hölmöksi välillä.  Matin ja Liisan asema on Lapinlahdella kansainvälisin paikka! Ihan yllätyin. Oli venäläisiä, oli rekkamies Raahesta ja vaikka millaisia puheenaiheita.

Istutaan nyt Marian kanssa Asikkalassa Motelli Körrissä. Motellin omistavat venäläiset ja jo heti aulassa on rento meininki. Omistajaemäntä makaa sohvalla jalat suorana ja virkkaa tai kutoo jotain. Taitaa tämä hotellin pitäminen olla heille elämäntapa. Matti korjasi wc:n huuhtelujärjestelmän. Suihkusekoittajasta putosi se suihkuveden hajoittaja, mutta ei se mitään, pystyy tässä suihkussa käymään ilman sitäkin. Odotetaan toista pissistä. Annan meikkaaminen kestää valovuosia.

Matti on ultrakevyiden lentokoneiden huoltokurssilla. On tullut joitain uusia huoltomääräyksiä ja siellä ne lentotyypit nyt harjoittelee. Ukkoja on Lappia ja Poria myöten. Käytiin eilen tyttöjen kanssa pyörähtämässä Urajärven kartanolla. Pikaisesti vain ja ilmeisesti kartanolla on ollut jokin Helsingin yliopiston maataloustieteellinen tutkimusjuttu, kun tontilla oli tutkijoille kokonainen rivitalo - tyhjillään! Siinä olisi kirjailijoille residenssejä.

Urajärven kartanoa ylläpitää nyt Urajärven kartanon ystävät, kun Museovirasto on sen ylläpidosta säästösyistä luopunut.

Pia