Matti Röngän Yyteet

ti 24.10.2017

Kohta lähden Sukevalle ja Sonkajärvelle isä Markku Suokonaution kirjallisuuspiireihin. En minä piirin kirjoja ole lukenut, mutta oopperana olen nähnyt. Jos nyt olisin oikein noheva, lataisin kasettisoittimen täyteen pattereita ja etsisin Ilmari Kiannon Punaisen viivan c-kasetin yläkerrasta. Se on ruskeassa matkalaukussa.

Olen nähnyt sen Tampereen Työväenteatterissa vuonna 1989 tai syksyllä 1988, jolloin luonani oli käymässä birminghamilainen kosmopoliitti Paul Adams. Ilmari Kiannon ooppera, nojoo. Olisko säveltäjä ollut Aulis Sallinen?

Isosisko soitti eilen. Mukavata! Soitti, koska lupasi soittaa, kunhan sadonkorjuu on ohi. Jee! Olen otettu.

Eilen kävin pika pikaa takomassa Seija Kaukorannalle (os. Karvinen) puoli kirjettä Iisalmen kirjastossa Annaa odotellessa. Sen jälkeen menimme K-Sittariin ja hiivin ihan hiljaa kirjaosastolle, joka kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä. Prismassa, arvelen, on parempi kirjavalikoima.

Ajattelin kyllä aloittaa uudestaan Riikka Pelon Jokapäiväinsen elämämme, mutta se on niin paksu. Pitää lukea jotain ohuempaa nopeasti tähän väliin. Ajattelin, että nappaan hyllystä Anna-Leena Härkösen Valomerkin. Sitä ei enää ollut. Sen sijaan Matti Röngän uusin oli.

Kirjallisuuspiirini avainhenkilö tai kaikkihan he ovat, oli sen lukenut ja muutenkin piirissä oli puhe Matti Röngästä. Ihmettelin, kun hänen entisvaimonsa kirjoituksia ei ole osunut pitkään aikaan silmään. Jotenkin en osaa lukea Matti Röngän miesmiesmiesmieskirjoja, en dekkareita enkä Einoakaan.

Vähän vilkaisin Yyteitä. Ja ilta menikin sen parissa. Hyvä, että nukkumaan kerkesin. Ensin ajattelin, että voi ei, samantapainen pseudoyhteiskunnallinen sepustus kuin Regina Raskin Paikka auringossa. Se kertoo, kuinka toimitukseen tuli Linnea Limsiö uutisankkuriksi suoraan Laajasalon kristillisestä kansanopistosta. Niin, minähän olen miettinyt, millä ihmeen lihaksilla Tuomas Enbuske saa täyttää koko valtamedian. Hän myös on käynyt Laajasalon kristillisen kansanopiston. Ihme kansanopisto se!

Paikka auringossa on vessakirjani. Mietin, että kirja kyllä kiinnostaa minua toimittaja-aspektin takia, mutta oikeasti! Toimittajien elämällä ei ole yleistä merkitystä ja pahoin pelkään, että se ei ole kovinkaan kiinnostavaa muista kuin toimittajista. Varsinkin, kun romaanin päähenkilön Vapun muutkin ihmissuhteet kuin töissä ovat syventymättömiä ja etäisiä. Onko Regina Rask naispuolinen Tommi Melender?

Yyteet on jotenkin erilainen. En odottanut siltä yhtään mitään. Miljöö on koodausfirma Data-Varma. Siinä on ihan yrityksen historiaakin ja kehityskaaria. Yyteet voisi olla kuvaus myös Savon Sanomista siinä taitteessa, kun Keskisyöpäläisen mormonit alkoivat solmio kaulassa hiimailla pitkin toimituksen käytäviä ja vanha, lämmin toimituksen henki hapantui.

Matti Röngän kertoja on lämmin ihminen. Ihan selkeästi hän on tottunut, että pitää vaistomaisesti kaikista. Ja ihmettelee, miten on mahdollista, että on ollut ainakin kaksi ihmistä, josta ei tykkää. Toinen on entinen firman mies, joka tulee vastaan kahden pienen lapsen kanssa ja on vaihtanut alaa, viherrakentajaksi. Kertoja miettii, että onpa mukava, kun ihmisellä, josta hän ei pidä, menee hyvin. Ja toinen on nais-Lammio Data-Varman uudistaja-saneeraaja.

Äsken nauraa räkätin ääneen, kun luin mitä lesbokoodaaja Rocda sanoi tärkeilevälle Lammiolle. Lammio oli huomauttanut kylmästi tälle, että on jo yksi suullinen varoitus.

"Ei kuule paina missään. Laita vaikka naama tikkatauluksi tai jaa persekuva nettiin." "Sä älä tule mulle käytöksestä. Kaikesta olet marisemassa ja vittuilemassa. Sutasen saatana turpaan tuommoista ämmää. Vittu mä käytän tamponina isompia muijia." (s. 159 -160)