Johdon ja esimiesten
työnohjaajan koulutusohjelmaan!

Korsimolainen puoluejäsenyys on passé

Nils Thorvalds oli vuonna 2009 Vapaus Valita Toisin -foorumilla pääalustajistossa

pe 9.2.2018

Hei, täten ilmoitan, että viikonlopun aikana meinaan tehdä pyydetyt selvitykset - ymmärsin näin, että kunnittain ja varmaan siinä olisi hyvä olla kuntaliitoksetkin. Voin myös kertoa - jos on tarvis - Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitoksesta, jota oli alettu valmistella jo 2000-luvun alussa. Mielestäni kuntaliitos prosessina oli ansiokas ja sen avulla itsenäinen Lapinlahti säilytti muun muassa itsenäisen terveyskeskuksen - meillähän oli ympärivuorokautinen lääkäripäivystys täällä ihan viime vuosiin asti. Vältimme oman kuntaliitoksen ansiosta Ylä-Savon soten, jota me lapinlahtelaiset pidämme melkoisena hököstyksenä.

Tai no, kerron kumminkin kuntaliitosstoorin, vaikkette pyytäisikään sitä. Se on mun lempparitarinani sarjassa "Miten kapinakunta vältti Paras-lain toimeenpanon!" Muita Paras-kapinakuntia oli muun muassa Lapua.

Tämä on mukavoo, sillä kun tulin ensimmäisen suomalaisen aviomieheni takia Savoon, toinen työpaikkani oli Kuopion läänin työvoimapiiri. Piirin tiedottajana pyrin käymään milloin minkäkin syyn takia läänin jokaisessa kunnassa. Tiedottaja teki Työpaikat ja koulutus -lehteä, joten se oli todella hyvä näköalapaikka siihen, mitä Pohjois-Savo käytännössä sisältää.

Pääsin juuri Johtamistaidon opiston työnohjauskoulutukseen. Se kestää kaksi vuotta ja meinaan käyttää tätä koulutuksessa hyödykseni.

terveisin
Pia Lapinlahdelta

Viittaus korsimolaiseen puoluejäsenyyteen
Timo Kauniston kolumnissa Maaseudun Tulevaisuudessa

Eilen koetin kirjoittaa siitä, kuinka Timo Kaunisto maanantain Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan "Santeria et korpeen vie, Paavo!" sivusi sitä, että keskustan järjestökoneisto on lahonnut - järjestökoneisto on lahonnut kyllä kaikissa muissakin puolueissa tai sitten sitä ei ole ollutkaan, kuten Vihreillä - Kaunisto kirjoittaa osuvasti: "Ylipäätään, perinteisen korsimolaisen jäsenyyden varaan ei enää ole mahdollista rakentaa modernia poliittista liikettä."

En tosin tiedä ihan tarkalleen, millainen on perinteinen korsimolainen puoluejäsenyys, mutta se tarkoittanee sitä, että kun kerta äiti ja isä ovat kuuluneet keskustapuolueeseen, kuuluvat siihen lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapsetkin.

Sellainen peli ei vain enää vetele, se on taivahan tosi. Ilmeisesti on siirryttävä seuraavaan vaiheeseen Thomas Wallgrenin ajatuksesta. Vuonna 2006 Wallgren kehotti liittymään siihen puolueeseen, mikä on vähiten huono ja liittyi itse demareihin. Wallgren oli tuttu hahmo minulle Vaihtoehto EU:lle -kampanjoinnista. Me VEU-väki pyysimme Wallgrenia Kuopioon alustamaan, mutta ei tullut Wallgren. Tuli runoilija Klaus Rahikainen, joka sen jälkeen ilmeisesti asusti Lapinlahdella. Ja nyt ties missä, ehkä jossain Länsi-Suomessa.

Minä päätin vuonna 2006 olla eroamatta Vasemmistoliitosta, vaikka Suvi-Anne Siimes erosi puheenjohtajan paikalta ja ajattelin, että jospa tämä vielä tästä. Kyllähän se siitä, mutta koko ajan jokin hiersi. Ehkä se, että vaikka puolue olisi miten valtakunnalliseseti ollut muutoksessa, täällä Pohjois-Savossa olivat vastassa aina samat ja tutut. Hannulan Ullalla on tähän paljon nasevampi sanonta. En toista sitä tässä, mutta sanonta on sekä osuva että tarkka.

Minä vain kyllästyin täkäläisiin. Ajattelin, että muutos on näillä leveysasteilla sitten, kun minä olen kuollut. Lisäksi meillä Matin kanssa oli käynnissä Lapinlahden ilmatilakilpailu. Matti voitti. Lapinlahden ilmatilatila jäi hänelle. Hänestä ihmiset pitävät. Minusta eivät. Ei sille voi mitään. Olen vieras, muualta tullut, liian kaupunkilainen (voi kiesus jospa nämä tajuaisivat, että olen kasvanut etelähämäläisessä Nummenkulman takapersesilmässä), liian koulutettu, en suostu teeskentelemään semmoista enhänminäenhänminäenminämillään - olin silleen, että kyllä minä ja siitäkös vasemmistojärjestöväki sai paskahalvauksen - ihan tarjouduin puheenjohtajaksi, ei niin saa tehdä, herrajumala, mitä se oikein kuvittelee itsestään, en kuvittele mitään, tiedän itseni enkä jaksa tyhmien kanssa jänkätä - enkä suostu kahvinkaatajankaan rooliin siinä, missä miehet saavat patsastella keulakuvana. Ihan oikeasti. Täällä vallitsivat SKDL-aikojen roolimallitukset.

Täällä naiset eivät kestäneet sitä, että nainen on vasemmistojärjestön puheenjohtaja!

Jos minä olisin Juha Halonen (vas.miesälykkö, ts. outo ilmiö), kääntyisin Heidi Komulaisen (vas.naisälykkö) puoleen ja perustaisin koko homman uudestaan. Kutsuisin mukaan ihan uusia!!!!

Ellun kana Taru Tujunen ja muut ovat oikeassa. Ihmiset haluavat kyllä toimia ja vaikuttaa asioihin, mutta ihmiset eivät halua sitoutua esimerkiksi järjestöihin tai puolueisiin. Lapinlahden lukiolaisten hyvinvointikyselyssä kävi ilmi, että lapinlahtelaiset nuoret eivät oikein kuulu mihinkään yhdistykseen. Niin se on!

Olin eilen kirjoittamassa merkintääni sanan Porvoo. En tarkoittanut näitä viime maaliskuun Porvoon valtiopäiviä, jotka olivat oikealla asialla - Politiikan slush, niin, Porvoon uusien valtiopäivien idea tuli näiltä Ellun kokoomuskanoilta, ei Politiikan slushiin vasemmistoväkeä näyttänyt kutsutun edes kuriositeetiksi (Meillä vasväellä on toki ollut Vapaus valita toisin jo kymmenen vuotta sitten):

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/politiikan-slush-tuo-porvooseen-kansainvalisia-puhujia/tpNFzeD2

Sanalla Porvoo tarkoitin eilen sitä, että Jan Vapaavuoren megalomaaniset metropolihankkeet käyvät minulle, ihan jees, jos muutkin kuin Porvoo saavat mahdollisuuden hyötyä metropoleista. Helsinkiläiset nimittäin elättävät porvoolaisia käymällä syömässä hyvin. Porvoo on profiloitunut gourmet-kaupunkina.

Eikös se nyt ole niin, että luova luokka pakkautuu puistobulevardien varsille ja kanta-Helsinkiin? Luova luokka ei käytä aikaa johonkin niin vaivalloiseen kuin esimerkiksi siivoaminen, ruoanlaitto tai lapsen teko. Luova luokka eläköön Kallion bobolandiassa lattea muiden samankaltaisten kanssa litkien. Ja öisin ja viikonloppuisin kokaiinissa tai mitä hienostohuumeita niitä nyt onkaan.

Me prolet voimme sitten siivota heidän oksennuksensa, korjata heidän vessanpyttynsä, kun he punaviinipäissään kaatuilevat mosaiikkikaakeloiduissa kylpyläkylppäreissään, paikata heidän kattonsa ja synnyttää heidän lapsensa vuokrakohduissa. Ja tottahan henkilökohtaisia palvelijoita tarvitaan lisää. Jonkun on turvattava proletariaatin jatkuvuus ja synnytettävä sekä imetettävä ja kasvatettava.

Itä-Suomi voisi olla luovan luokan loma- ja hoiva-Suomi. Sanoin näin jo vuonna 2002, kun Alapitkän Pekka Mikkosta 50-vuotispäivän vuoksi haastattelin.

Vapaus valita toisin

Höpsistä, eilen väitin, että Vapaus valita toisin -liikkeen historiasta ei löydy enää tietoa netistä. Pitää vain kelata alemmas ja alemmas VVT:n nettisivuja. Kelasin ja kelasin ja kappasta vain, löysin sivuilta itseni:

https://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?a200=55

Kansantaloutta tasan kaikille -seminaarit olivat osa VVT-liikettä. Niitä järjestettiin vielä toissa vuonna Iisalmen demarien työväentalolla. Me KTK:n alkuperäiset ideoijat, Ylä-Savon subcomandante Marcos ja minä, emme enää viimeisissä sempoissa olleet mukana, sillä KTK ei koskaan muuttunut sosiaalifoorumitapahtumaksi niin kuin alunperin toivoimme. Konsepti jumi paikoilleen ja nyt KTK:ta ei enää järjestetäkään. Sille oli tilausta ja sitten tilaus loppui.

Ensimmäisessä Vapaus valita toisin -foorumissa oli kuin olikin Nils Thorvalds. VVT järjestetiin Kulttuuritalolla Helsingissä ja sinne Matti-aviomiehen kanssa matkustimme Pentti Rythin Mersun kyydissä. Tytöt jätimme hoitoon isoimman siskon mökille Jaalaan.

https://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?a200=74

Ja tässä sessio, josta Nils Thorvaldsin muistan, en tosin muista, mitä hän sanoi.: 

Foorumi 4: Demokratian kriisistä aitoon vaikuttamiseen

Puheenjohtaja: Jussi Saramo
Pääalustus: Nils Torvalds

Outi Alanko-Kahiluoto ja Tuire Santamäki-Vuori:  AY-liike ja
demokratia – Prekarisaation ja osallistumisen haasteet
Emilia Palonen: Minä, me ja muut – Toiseudesta moninaisuuteen
Mikko Lehtonen: Missä ovat median hampaat? – Skandaaleista vahtikoiraksi

(lounastauko klo 13.15-14.00)

Puolustin pikku mummoa

Eilen Iisalmen uimahallin vesivoimistelussa puolustin pientä mummoa, oli vieläkin pienikokoisempi kuin minä. Pikku mummo piileskeli takarivissä ilman punaista ranneketta, koska ei tiennyt, kuten en minäkään, kun vesivoimistelin aluksi Pielaveden sydänyhdistyksen väen kanssa, että pitää olla semmoinen nauha jossain näkyvissä. Itse asiassa en tiedä vieläkään sitä, että jos on ostanut kortin, joka oikeuttaa kaikkii Iisalmen kaupungin järjestämiin jumpparyhmiin, voiko samalla kortilla jumpata erityisryhmien kanssa samassa jumpassa. Kahvakuula ja jotkut sellaiset ihme ryhmät ovat asia erikseen, sen ymmärsin. Mielenterveyskuntoutujien kortti minulla on ja invalidien kortin meinaan hankkia, kunhan osun joku arkipäivä ennen kello 12:a Iisalmen invalidien toimistolle.

Joka tapauksessa eilen olin Päevän vesitreenissä ja sen päälle Iisalmen sydänyhdistyksen vesivoimistelussa. Minullahan on sepelvaltimot jo vähän tukossa. Eikös sydänyhdistyksen jumpan takariviin ängennyt oikea ämmien ämmä, joka alkoi jementää pikku mummolle, että pitää olla punainen nauha.

Kaikki iisalmelaiset eivät ole mukavia. Sen tässä opin. En tiedä, miten joidenkin ihmisten pitää päteä niin, että pää saatana tutisee. Ehkä päteminen antaa jonkin hallinnan ja vallan tunteen.

Pikku mummo meni lukkoon ja peruutti istumaporeisiin. Näytti siltä, että nielee itkua. Teki mieli sanoa pätevälle ämmien ämmälle, että tulikos nyt hyvä mieli, toinen itkee. Menin pikku mummon luokse ja sanoin, että tule sinä tänne minun oikealle puolelleni, minä olen tässä keskellä. Pätijäpaskapää jäi vasemmalle puolelleni. Potkaisin häntä vahingossa jumpan tuoksinassa, vannon, että se oli vahinko!